Suomen krematoriot

Käytössä olevat

Hietaniemen krematorio.

Suomen krematoriot valmistumisvuosineen:

• Espoo, Kappelin hautausmaa (1964^[1])
  • Kunnostus vuonna 2006: vanha tuhkausuuni (1964) vaihdettiin uuteen ja uudempi (1990) tuhkausuuni uudenaikaistettiin.
• Helsinki, Hietaniemen krematorio (1926)
• Helsinki, Malmi (Siunauskappelin alakerrassa toimiva vanha krematorio 1966, Siunauskappelin pohjoispäädyssä maanpäällisessä rakennuksessa toimiva uusi krematorio 2007)
• Hyvinkää, Rauhannummen hautausmaa (1974)
• Hämeenlinna, Vuorentaan hautausmaa (1971)
• Imatra, Tainionkosken hautausmaa (2003)
• Joensuu, Joensuun ev.lut hautausmaa (1989)
• Jyväskylä, Mäntykankaan hautausmaa (1995)
  • Uusi uuni valmistui vuonna 2010^[2]
• Kajaani, Paltaniemen hautausmaa (1995)
• Kangasala, Vatiala (2013^[3])
• Karjaa, Pyhän Olavin hautausmaa (1964)
• Kokkola, Keski-Pohjanmaan keskussairaala (2021)
• Kotka, Parikan hautausmaa (1973)
• Kuopio, Iso hautausmaa (1984)
• Lahti, Levon hautausmaa (1969)
  • Uusi kotimaassa tehty uuni otettu käyttöön vuonna 2001
• Oulu, Oulun hautausmaa (Intiö) (1973, Uuni uusittu 2008)
• Pori, Käppärän hautausmaa (1988)
  • Porin uusi krematoriouuni valmistui keväällä 2006 siunauskappelin taakse välisiipeen.
  • Porin vanha krematoriouuni valmistui vuonna 1988 siunauskappelin itäpäätyyn kellarikerrokseen, ja se toimii ruuhkien ja remonttien tarpeessa varauunina.
• Seinäjoki, Törnävän hautausmaa (1979)
• Turku, Turun hautausmaa (1967)
• Vaasa, Uusi hautausmaa (1973)
  • Uusi uuni valmistui vuonna 2010
• Vantaa, Honkanummi (1991)
  • Uusi uuni rakennettiin vuonna 2002 sekä vanha vuonna 1991 valmistunut uuni uudistettiin
• Rauma, Monnan hautausmaa (2008)

Käytöstä poistetut

• Tampere, Kalevankangas (1967^[3]–2016^[4])
  • Krematorioon tehtiin täyskunnostus vuonna 1991

Rakenteilla

• Rovaniemi, valmistuu 2022^[5]

Suunnitteilla

Krematorioita on kaavailtu lähivuosien aikana muun muassa Rovaniemelle, Kokkolaan sekä Porvooseen. Tuhkahautausten lisääntyminen on aiheuttanut tarvetta uusien krematorioiden rakentamiselle ja vanhojen kunnostamiselle. Suomessa vuonna 2011 oli 41 % tuhkahautauksia, mutta esimerkiksi Helsingissä 4/5, kun tuhkaukset ovat muutenkin selvästi yleisempiä kaupungeissa kuin maaseudulla.^[6]

Vuonna 2019 tuhkattiin jo 57 prosenttia kaikista Suomen kuolleista. Suomen Kuvalehden mukaan uurnahautausten yleistyminen on johtanut suorastaan krematorioiden ruuhkautumiseen. Ongelma on merkittävä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, esimerkiksi Mikkelissä, ja suurin Pohjois-Suomessa. Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteerin mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvittaisiin kolmesta neljään uutta krematoriota. ^[7]

Lähteet

1. Espoon siunauskappeli ja krematorio peruskorjataan – tuhkaukset siirtyvät muualle. Espoon seurakunnat. 13.6.2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.1.2015.
2. Jyväskylän krematorio. Jyväskylän seurakunta. Arkistoitu 14.12.2014. Viitattu 14.12.2014.
3. Vatialan krematorio pihaa vaille valmiina. Tampereen kirkkosanomat. 8.5.2013. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.1.2015.
4. Essi Rundgren: Ympäristöviranomaiset määräsivät Kalevankankaan krematorion suljettavaksi – ei vaikuta omaisiin www.aamulehti.fi. 26.2.2017. Viitattu 19.3.2019.^{[vanhentunut linkki]}
5. Sivula, Mia: Lappi saamassa vihdoin krematorion – tuhkauslaitteista päästiin sopuun Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 6.11.2021.
6. Pylkkänen, Sinikka: Nykyiset krematoriot eivät riitä Savon sanomat. 25.8.2012. Viitattu 27.1.2015.
7. Krematorioruuhka uhkaa jo vainajien kunnioittavaa kohtelua – "Suosio kasvaa koko ajan" Suomenkuvalehti.fi. 20.11.2020. Viitattu 21.11.2020.

Aiheesta muualla

• Krematoriosäätiö (Arkistoitu – Internet Archive)
• YLE: Krematorioista pulaa: Vainajia joudutaan kuljettamaan halki Suomen