Ikääntyvä, mienterveydeltään epävakainen ja itsetuhoinen sisustussuunnittelija Eve (Page) ja hänen aikuistuneet tyttärensä kuulevat yllättäen ruokapöydässä, että perheen isä Arthur (Marshall) aikoo muuttaa pois vaimonsa luota. Seurauksena heidän kolmen tyttärensä kaunaiset suhteet alkavat paljastua. Mustasukkainen ja epävarma menestyskirjailija Renata (Keaton), päättämätön Flyn (Griffith) ja aloitteleva näyttelijätär Joey (Hurt) yrittävät epätoivoisesti tulla keskenään toimeen murtuneen äitinsä vuoksi. [3][4]
Arvioita
Yhdysvaltalainen VideoHound’s Golden Movie Retriever sanoo elokuvaa masentavaksi ja huumorittomaksi, mutta kehuu erityisesti näyttelijöiden roolityötä ja Gordon Willisin kuvausta Se antaa elokuvalle kolme ja puoli tähteä neljästä.[2]
Helsingin SanomienMatti Salo piti Sisäkuvia tuoreeltaan hieman teoreettisena elokuvatutkielmana, jossa yhteenkään päähenkilöön ei onnistu suhtautumaan kovin myötätuntoisesti: ”Näkemys protestanttisista amerikkalaisista on lohduttoman ankea.” Hän sanoo elokuvan etenevän paljolti asetelmallisten konfrontaatioiden kautta, Ingmar Bergmanin Syyssonaattia muistuttaen.[4]
