Konttinen halusi nuorena opiskella valokuvausta, mutta se ei 1960-luvulla ollut mahdollista Suomessa. Hän yritti päästä Yleisradion kursseille, mutta häntä pidettiin liian nuorena, ja hänelle sanottiin, että “mene ensin maailmalle ja tule sitten takaisin”. Konttinen noudatti neuvoa ja lähti venäläisellä laivalla Lontooseen, mutta jäi sille tielleen. Hän opiskeli vuodesta 1968 lähtien elokuvaa Lontoon Regent Street Polytechnicissä, joka on nykyään nimeltään Westminsterin yliopisto. Hän tutustui vanhempiin opiskelijoihin, jotka olivat perustamassa valokuvaan ja elokuvaan keskittyvää Amber-kollektiivia. Kollektiivi asettui Pohjois-Englantiin Newcastleen, jonne Konttinen siirtyi vuonna 1969.[1][2]
Amber-kollektiivi asettui Newcastleen tallentamaan työväenluokan elämää tilanteessa, jossa alue oli suuressa murroksessa, kun suuri määrä työpaikkoja tehtaissa, kaivoksissa ja telakoilla oli katoamassa.[2] Konttinen asui vuodesta 1969 Newcastlen Bykerissa ja kuvasi ja haastatteli alueen talojen asukkaita seitsemän vuotta, kunnes hänen oma asuintalonsa purettiin. Tuloksena syntyi kirja Byker,[3] jossa hän kuvaa inhimillistä lämpöä ilottomassa ympäristössä.[4]
Konttisen seuraava hanke oli kuvata North Shieldsissä tanssikoulua käyviä tyttöjä sekä heidän äitejään ja tanssikouluja. Hän julkaisi kuvia teoksessa Step by Step.[3] Hän kuvasi kolme vuotta Seahamin ja Hartlepoolin välistä rantaa, ja kuvista syntyi sarja "Coal Coast".[6]
2000-luvulla Konttinen palasi Bykeriin ja kuvasi sarjan värikuvia, jotka sai nimen Byker Revisited. 1970-luvulla rakennettu uusi lähiö oli tuolloin jo päässyt ränsistymään. Newcastleen saapui tuohon aikaan turvapaikanhakijoita 31 maasta. Samoihin taloihin oli sijoitettu myös työttömiä. Vaikka kitkaa näiden kahden ryhmän välillä olikin, Konttinen sanoo, että vähiten ongelmia oli siellä, missä nämä kaksi ryhmää asuivat yhdessä. Konttinen oli myös itse mukana maahanmuuttajien tukitoiminnassa.[1][2]
Yksityiselämä
Konttinen meni Englannissa naimisiin ja sai tyttären. 1990-luvun alussa hän kärsi identiteettikriisistä ja muutti perheineen vuodeksi Suomeen.[2]
Prix du Documentaire, Cinéma du Réel, Pariisi (1992) elokuvasta The Writing in the Sand[12]
Konttisen valokuvia Koillis-Englannista vuosilta 1969–2009 ja Amberiin liittyviä elokuvia liitettiin toukokuussa 2011 yhtenä kahdestakymmenestä esineestä ja kokoelmasta Britannian Memory of the World -luetteloon.[13]
↑ abcdJarkko Jokelainen: Tunnettu tuntematon. Sirkka-Liisa Konttinen jätti Suomen taakseen vuonna 1968. Nyt hänen valokuvansa ovat esillä maailman metropoleissa. Helsingin Sanomat, 27.11.2016, s. C 1–3. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 22-4-2019.
.jpg)
