Sörnäisten satamarata

Sörnäisten satamarata
Perustiedot
Reitti PasilaSompasaari
Avattu 8. helmikuuta 1863
Lakkautettu 31. tammikuuta 2009[1]
Purettu 2009–2010
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei

Sörnäisten satamarata oli Helsingissä vuosina 1863–2010 sijainnut teollisuus- ja satamarata sekä Suomen ensimmäinen satamarata. Se kulki Pasilan rautatieaseman alaratapihalta Sörnäisten satamaan Sörnäistenniemelle ja myöhemmin myös Sompasaareen.

Alun perin rata kulki Vallilan läpi nykyisen Teollisuus­kadun reunaa pitkin, mutta 1960-luvulla se siirrettiin uudelle reitille Vallilanlaaksoon. Uusi reitti alitti Itä-Pasilan Pasilan rautatietunnelissa ja kulki satamaan Vallilan siirtolapuutarhan pohjoispuolitse Hermannin rantatietä mukailevalle suoralle osuudelle Kyläsaaren ja Verkkosaaren läpi.[2] Rataan liittyi myös useita haara­ratoja, jotka laajimmillaan ulottuivat pohjoisessa aina Arabian tehtaille ja etelässä Hakaniementorille saakka.[3]

Historiaa

1850–1890-luvut

Ennen Pasilan tunnelin rakentamista raiteet kulkivat Teollisuuskadulla. Kuvassa kiskot alittavat Sturenkadun sillan.

Sörnäisissä ei ollut varsinaista satamaa ennen rautatietä.[4] Satamarataa varten oli tehty maastoviitoituksia jo vuonna 1858,[5] ja rata rakennettiin 1860-luvun alussa Pasilasta Sörnäisiin heti Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua. Ratalinjaus kulki Vallilan kautta, nykyisen Teollisuuskadun reunaa ja Junatien linjausta myöten aina Suvilahteen.[3] Laaksomaisesti Vallilan halki kulkenut reitti oli pääasiassa kuivatun Sörnäisten järven pohjaa.[6] Nykyisen Junatien kohdalla rata laskeutui jyrkästä rinteestä alas kohti satamaa. Jyrkkyyttä vähennettiin suurella ratapenkereellä.[6]

Rata vihittiin käyttöön 8. helmikuuta 1863.[4] Sen pituus oli tuolloin 3,37 kilometriä, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen satamarata.[7] Kalliiseen satamarataan suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti. Rautateiden ylitirehtööri Knut Stjernvall sanoi radan avajaisissa, että ”kustannuksiinsa nähden tämä haararata on vielä joitakin vuosikymmeniä tuottava sangen vähäistä hyötyä.”[8] Valmistuessaan rata muodostui kuitenkin oitis kannattavaksi[8][9] ja mahdollisti suuret tavarakuljetukset sisämaasta. Pasilaan rakennettiin kolmioraide,[10] jolloin Sörnäisiin pääsi suoraan sekä Helsingin että Hämeenlinnan suunnasta, ja niinpä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulkevat sekajunat poikkesivat myös Sörnäisten satamassa. Kolmioraide kuitenkin purettiin Pasilan veturitallien tieltä vuonna 1897.[7] Satamaan valmistui jo ennen radan käyttöönottoa Sörnäisten asemarakennus, joka tarkoitettiin alun perin tullirakennukseksi. Sitä laajennettiin vuonna 1916.[7]

Vuonna 1868 rataa jatkettiin Sörnäisten satamaan rakennetuille pistolaitureille, ja Valtionrautatiet hankki sinne myös suuren satamanosturin. Sörnäinen oli 1870-luvulta lähtien Suomen kolmanneksi tärkein tavara-asema, ja siitä tuli merkittävä puutavaran vientisatama.[7] Tukit voitiin nyt kuljettaa Päijänteeltä suoraan Sörnäisiin.[8] Satama oli tunnettu myös kivihiilen tuonnista.[11] Satamaa alettiin käyttää öljykuljetuksiin, kun sinne valmistui vuonna 1889 ensimmäinen öljysäiliö. Lopulta noin 80 prosenttia Suomeen tuodusta öljystä kulki Sörnäisten kautta. Pietarin radan avaaminen vuonna 1870 laajensi sataman vaikutusaluetta edelleen.[9] Erityisesti öljyn tuonti aiheutti satamalle kasvupaineita, ja sitä suunniteltiin laajennettavaksi Mustikkamaalle. Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välille olisi rakennettu rautatiesilta.[12]

Vuonna 1898 satamararadan varrelle päätettiin sijoittaa Pasilan konepaja. Se korvasi suuren osan päärautatieaseman kupeessa sijainneen Helsingin konepajan toiminnoista. Tuotannollisen toimintansa Pasilan konepaja aloitti vuonna 1903. Satamaradan vaikutuspiiriin kasvoi konepajan lisäksi paljon muutakin teollisuus- ja varastotoimintaa.[4]

Kun yhteystarvetta Katajanokan satamaan alettiin suunnitella 1870-luvulla, yksi vaihtoehdoista oli Sörnäisten satamaradan jatkaminen Siltavuorensalmen yli ja Pohjoisrantaa pitkin Katajanokalle.[3] Kun Helsingin satamarata lopulta 1890-luvulla rakennettiin, se kulki kaupungin eteläosassa rantoja kiertäen ja palveli myös Länsisatamaa. Pohjoisranta-reittiä pidettiin kuitenkin varteenotettavana myöhemminkin: satamatoimikunta halusi varata sille tilaa 1920-luvulla,[13] ja vielä 1950-luvun alussa satamien kehittämiseen nimetty komitea piti yhteyden tutkimista kiireellisenä.[14] Katajanokkaa ja Sörnäisiä yhdistävää rataa ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Mikäli yhteys olisi rakennettu, hankalaksi koettu Kauppatorin ylitys olisi voitu purkaa lopullista aiemmin.[15]

1900–1920-luvut

Ruumisjuna lähdössä Harjun ruumishuoneelta Malmin hautausmaalle. Ruumisjunat saattoivat liikennöidä jopa kahdesti viikossa.[16]

Sörnäisten satamarataa jatkettiin etelään niin, että se vuonna 1900 ulottui Hakaniementorille saakka.[17] Tämä 1,7 kilometrin pituinen rataosuus kulki Sörnäisten rantatien reunaa pitkin, ja sitä pitkin kuljetettiin myyntitavaraa torikauppiaille ja Hakaniemen kauppahalliin sekä polttopuita torille myytäväksi. Roskienkuljetusvaunuilla kuljetettiin Hakaniemestä myös torin ja kauppahallin jätteitä.[18]

Radasta erosi sivuraiteet muun muassa Helsingin kaupungin sähkölaitokselle, Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalle ja Andsténin tehtaille.[19] Nykyisessä Arabianrannassa sivuraide palveli ensin Arabian tehtaita ja sen jälkeen jätepaperikeskusta.[3] Eteläinen satamaradan osuus ristesi myös Helsingin kaupungin sähkölaitoksen ja Andsténin tehtaiden kapearaiteisten teollisuus­ratojen kanssa. Sörnäisten satamaradalta johti lisäksi leveäraiteinen rillirata[notes 1] Sörnäisten vankilaan. Vankilan rata oli yhdistetty yhden tavaravaunun mittaisen kääntöpöydän avulla satamarataan, ja vaunuja siirrettiin radalla Ford Model T:stä rakennetun rata-auton avulla.[20] Vuonna 1914 valmistuivat ensimmäiset sivuraiteet Vallilaan tulevan Vallilan tavara-aseman kohdalle.[21] Pistoraide rakennettiin myös tavara-aseman läheisyydessä sijainneen Suomen Osuuskaupan tehtaan pihalle.[22]

Vuosina 1910–1936 sekä 1939–1950 Sörnäisten satama-alueella liikennöi satamaradan junien lisäksi Kulosaaren raitiotie. Satama-alueella kutakuinkin Englantilaiskallion kohdalla sijaitsi lauttalaituri, jossa raitiovaunut lastattiin salmen yli kulkeneeseen höyrylauttaan. Vuonna 1919 lauttaliikenteestä kuitenkin luovuttiin, kun puurakenteinen Kulosaaren silta valmistui. Raitiotie ja satamaradan pistoraiteet muodostivat Helsingin raitioliikenteen historian ainoat kaksi raideristeystä.[23] Niillä sattui raitiovaunujen ja tavarajunien törmäyksiä, joista vakavimmassa kuusi matkustajaa sai lieviä vammoja vuonna 1945.[24]

Vuonna 1923 tai 1924 rakennettiin Sörnäisten satamaradan varrelle, nykyisen Dallapénpuiston kohdalle Harjun ruumishuone ja sen kohdalle sivuraide. Malmin hautausmaan rautatie kuljetti vainajia junalla Malmille[25] vuoteen 1954 asti.[26]

1930–1940-luvut

Sivuraiteita Kyläsaarenkadun varrella Hermannissa.

Pohjoiseen päin satamarataa jatkettiin 1930-luvulla niin, että se ulottui vuonna 1931 Kyläsaareen, vuonna 1932 Sörnäisten vankilan kohdalle, vuonna 1933 Arabian tehtaille ja vuonna 1934 Hermannissa sijainneelle teurastamolle.[19] Kyläsaaren, Arabian tehtaiden ja nykyisen Hermanninrannan alueen radat rakennettiin Vanhankaupunginlahdesta täytetyille maille.[12]

Sörnäisten kautta kulkeneet öljynkuljetukset loppuivat vuonna 1939, jolloin Herttoniemen öljysatama ja satamarata otettiin käyttöön. Sörnäisten ja Herttoniemen radat suunniteltiin yhdistettäväksi toisiinsa Vanhankaupunginlahden länsirannalla, mutta hanke ei kuitenkaan toteutunut.[3][13]

1950–1960-luvut

Itä-Pasilan alittava rautatietunneli valmistui vuonna 1965.
Hämeentien betonisilta valmistui vuonna 1964, ja satamaradan uusi yhteys Vallilanlaakson ja Kyläsaaren kautta linjattiin kulkemaan sen alitse.

Vuosina 1951–1957 satamaradalla oli jokapäiväistä henkilöliikennettä, kun Vallilasta kulki aamuisin työläisjuna Pitäjänmäelle.[7]

Sörnäisten ratapiha uusittiin kokonaan vuonna 1954, jotta rakenteilla olleen Kulosaaren sillan liittymille saatiin tilaa.[27] Samoihin aikoihin ilmeni tarve koko ratayhteyden muuttamiselle, sillä ajoneuvoliikenne idän suuntaan oli pahasti ruuhkautunut. Jyrkästi satamaan laskeutunutta rataa ei myöskään kyetty haaroittamaan uusille laiturialueille, eikä se siksi sopinut sataman laajentumissuunnitelmiin.[28] Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1959 suunnitelman niin kutsutusta Pasilan–Kumpulan–Sörnäisten radasta,[29] joka kulki satamaan Vallilanlaakson kautta ja 650 metriä Pasilan rautatietunnelissa nykyisen Itä-Pasilan kohdalla. Ensimmäiset suunnitelmat tästä ratayhteydestä, jonka nähtiin tuottavan asemakaavalle ja rakennustoiminnalle mahdollisimman vähän esteitä, oli tehty jo vuonna 1920.[30] Rata rakennettiin vuosien 1962 ja 1965 välillä.[30] Rakentamisen yhteydessä Hämeentie nostettiin sillalle ja rautatie rakennettiin sen alle.[31] Ensimmäisen kerran uudella radalla liikennöitiin 18. lokakuuta 1965.[32]

Uuden yhteyden valmistuttua vanha ratalinja purettiin sataman ja Vallilan tavara-aseman välillä vuonna 1968 lukuun ottamatta tavara-asemalle johtanutta osuutta.[33] Vanha ratapohja käytettiin helpottamaan ruuhkautunutta ajoneuvoliikennettä.[34] Vuonna 1972 vanhalle ratapenkereelle rakennettiin Itäväylälle johtava ajotie, joka muistoksi vanhasta ratalinjauksesta sai nimen Junatie.[6]

Sompasaari yhdistettiin mantereeseen 1960-luvun alussa, ja satamarata valmistui sinne vuonna 1965.[35] Samana vuonna valmistui Sörnäisiin myös uusi asemarakennus, ja vanha 1860-luvun asema purettiin. Vuosina 1965–1969 Sörnäisten ratapihaa laajennettiin edelleen.[32] Hakaniementorille johtaneet raiteet purettiin vuonna 1960, mutta yhteys Elannon korttelille ja betonitehtaalle säilyi vuoteen 1987 asti.[15]

1970–1990-luvut

Puisen ja kaarevanmuotoisen Vallilan tavara-aseman käyttö oli 1970-lopulla romahtanut, ja sen ympärillä ollutta ratapihaa käytettiin tarpeettomien vaunujen varastona. Kappaletavaran kuljettaminen rautateitse oli kuitenkin käynyt kannattamattomaksi.[36] Tavara-asema lopetti toimintansa vuonna 1987, ja samana vuonna sen raiteet purettiin.[21] Kun kaikki Sturenkadun sillan itäpuoliset raiteet purettiin vuonna 1992,[33] alkuperäisestä linjasta jäi jäljelle vain Pasilan konepajan ratapihalle johtanut lyhyt osuus. Vallilan tavara-asema purettiin 2000-luvun alussa.[21]

Hermannin teollisuuskortteleiden raiteet purettiin 1970-luvulla.[33] Sörnäisten rantatielle johtaneen osuuden alkupää piti 1970-luvulla rakentaa uudelleen Hanasaaren B-voimalan tieltä. Kun vuonna 1987 purettiin Elannon korttelille johtaneet raiteet, satamarata ei enää ylittänyt Sörnäisten rantatietä.[3] Arabianrantaan ulottunut raiteisto purettiin 1990-luvun aikana asuntorakentamisen tieltä. Yhteys Hanasaaren voimalaitoksen laitureille katkaistiin vuonna 1992.[33]

2000-luku

Suurin osa radasta purettiin vuonna 2009.

Satamaradan vanhasta linjasta viimeisenä jäljelle jäänyt osuus eli Pasilan konepajan ratapihan vierellä kulkeneet hylätyt kiskot purettiin 2000-luvun alussa Teollisuuskadun levennyksen tieltä, ja itse ratapiha nykyisen Konepajan asuinalueen tieltä muutamaa vuotta myöhemmin.

Lopullisesti Sörnäisten satamarata poistui, kun satamaliikenne siirtyi uuden Vuosaaren sataman Kerava–Vuosaari-radalle marraskuussa 2008. Viimeinen kaupallinen juna kulki Sompasaaresta Pasilaan 28. marraskuuta 2008, ja viimeisen kerran veturi kävi Sörnäisissä 31. joulukuuta. Radan yksityisraidesopimus irtisanottiin päättymään 31. tammikuuta 2009, joka on radan virallinen liikenteen loppumispäivä.[1] Pääosa Sörnäisten radasta purettiin vuonna 2009, kuten myös Länsisataman rata. Viimeiset Pasilan puoleiset kiskot purettiin syksyllä 2010, jolloin myös koko Keski-Pasilan alaratapiha purettiin uuden autolastausterminaalin rakennustöiden takia.

Radalla ei ole muistomerkkiä, mutta sen linjausten vaikutus on nähtävissä kaupunkirakenteessa ja katujen väylämäisissä piirteissä, kuten Teollisuus­kadun ja Junatien ympäristössä, ja sen mukaan on nimetty Vallilassa sijaitseva Satamaradankatu. 2020-luvulla rakennettu Kalasatama–Pasila-raitiotie noudattaa Sörnäisten satamaradan reittiä vanhalta satama-alueelta Sompasaaren eteläkärjestä Hermannin rantatietä pitkin Vallilanlaaksoon asti, mutta tunneloinnin sijaan se ylittää Mäkelänkadun ja liikennöi Pasilan asemalle Itä-Pasilan kautta. Raitiotie rakennettiin parantamaan alueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä yhdistämällä Pasilan rautatieaseman, Kumpulan kampuksen ja Kalasataman metroaseman.[37] Vallilanlaakson väylää on suunniteltu myös Tiederatikka-nimiselle raitiotielinjalle, joka tulisi pääasiassa Kumpulan kampuksen käyttöön.[38][39][40]

Tehtaiden kapearaiteiset radat

Satamaradalta erkanevien sivuraiteiden lisäksi teollisuudella oli käytössä sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuja kapearaiteisia ratoja.[19] Osalla niistä oli risteäviä raiteita Sörnäisten satamaradan kanssa sen eteläisellä osuudella.

Andsténin tehtaat rakensivat vuonna 1912 satamaradan varteen kapearaiteisen teollisuusradan, jonka raideleveys oli 500 mm.[19] Kapearaiteisella radalla oli risteävät raiteet satamaradan kanssa Hakaniementorille johtaneella osuudella. Helsingin kaupungin sähkölaitos rakennutti vuonna 1919 halkojen kuljetusta varten kapearaiteisen radan Hakaniementorin poikki.[15] 1920-luvun lopulla valmistui pistoraide hissinvalmistaja Kone Oy:n tontille. Kone Oy:n raidetta käyttivät myöhemmin myös OTK:n tuotantolaitokset, betonitehdas (nykyinen Partek) ja Helsingin Myllyn viljasiilorakennus.[19]

Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalla oli laaja kapearaideverkko, joka yhdisti konepajan eri osat toimivaksi kokonaisuudeksi.[19] Sen raiteita oli nykyisen Merihaan alueella.[15]

Huomiot

  1. Vankilaan johtanutta rataa kutsuttiin rilliradaksi, vaikka se oli leveäraiteinen (vertaa rillirata).

Lähteet

Viitteet

  1. a b Tasoristeys 1/2009 Resiina-lehti. Viitattu 12.1.2024.
  2. Kumpulan satamarata käyttöön (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 19.10.1965. Viitattu 15.4.2021.
  3. a b c d e f Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.
  4. a b c Pasilan konepajan rakennushistorian selvitys ja inventointi, s. 16
  5. Nummelin 1994, s. 4
  6. a b c Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi. Ilmoittautumiskutsukilpailu (PDF) (Kappale 3.3 Alueen historia) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
  7. a b c d e Nummelin 1994, s. 5
  8. a b c Palminen, Seppo: Rakkaudella, Helsingin satama, s. 23–25. Helsinki: Helsingin Satama, 1996. ISBN 952-90-7898-6
  9. a b Kalasatama – Historia Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 1.6.2021.
  10. Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 4
  11. Klinge, Matti: Eurooppalainen Helsinki, s. 199. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISSN 2323-7392 ISBN 978-951-858-185-0
  12. a b Nummelin 1994, s. 6
  13. a b Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1921 (PDF) (s. 59) Helsingin kaupunki. Viitattu 28.2.2023.
  14. Erävuori 1981, s. 149
  15. a b c d Nummelin 1994, s. 9
  16. Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 161
  17. Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 37) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 6.9.2021.
  18. Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta, s. 25. Helsingin Satama, 2009. ISBN 978-952-223-187-1
  19. a b c d e f Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara, s. 23–24. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5
  20. Nummelin 1994, s. 21
  21. a b c Teollisuuskadun akseli, kaavarungon lähtötiedot hel.fi. 4.5.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.6.2021.
  22. Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 159
  23. Pertilä, Jaakko: Helsingin raitiotiet 1: 1890-1950, s. 121. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2023. ISBN 978-952-7260-33-3
  24. Väliaho, Tuomas: Huipputyylikäs ”jumbo” sukkuloi Helsingin liikenteessä sata vuotta sitten – Tällainen oli oman aikansa luksusratikka, jonne rahvaalla ei ollut mitään asiaa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.8.2021. Viitattu 25.8.2024.
  25. Malmin hautausmaan rata MaTaPuPu (Paikallislehti Malmi, Tapanila, Puistola ja Pukinmäki.). Arkistoitu 4.9.2012. Viitattu 19.6.2012.
  26. Pasilan konepajan rakennushistorian selvitys ja inventointi, s. 21
  27. Erävuori 1981, s. 159
  28. Pasilan konepajan rakennushistorian selvitys ja inventointi, s. 28
  29. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1963 (PDF) (s. 102) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.3.2023.
  30. a b Erävuori 1981, s. 171
  31. Kumpulan kartanon laakso – perinteikäs kulttuuriympäristö (PDF) miro.fi. 2011. Kumpula-seura ry. Viitattu 15.4.2021.
  32. a b Erävuori 1981, s. 172
  33. a b c d Nummelin 1994, s. 7
  34. Rantanen, Miska: Tunnistatko tämän terassikuvan paikan ja vuoden? Helsingin Sanomat. 7.7.2016. Viitattu 14.3.2023.
  35. Erävuori 1981, s. 170
  36. Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 158
  37. Vallilanlaakson raitiotie Helsingin kaupungin karttapalvelu, asemakaavamuutokset. Viitattu 9.6.2019.
  38. Raideliikenteen verkostoselvitys 3 (PDF) (s. 5–6) 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 14.8.2024.
  39. Uusi pikaraitiotie suunnitteilla Koillis-Helsinkiin 18.5.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 14.8.2024.
  40. Järvenpää, Eeva: Soininvaara nopeuttaisi Tiederatikan tuloa. Helsingin Sanomat, 17.12.2009. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Read other articles:

القمر الورقي ملصق المسلسل أيضاً معروف باسم القمر الشاحب النوع دراما،  وإثارة  مبني على كامي نو تسوكيمن تأليف ماتسيو كاكوتا صناعة كي تي إستوديو (تخطيط)[1] بطولة كيم سيو هيونغ  البلد كوريا الجنوبية  لغة العمل الكورية  عدد المواسم 1   عدد الحلقات 10   المنتج ...

 

American film director (born 1981) Jake SchreierSchreier at the Deauville American Film Festival in 2012BornJacob Stacey Schreier (1981-09-29) September 29, 1981 (age 42)Berkeley, California, U.S.Alma materNew York UniversityOccupationFilmmakerYears active2006–presentKnown for Robot & Frank (2012) Paper Towns (2015) Jacob Stacey Schreier (born September 29, 1981) is an American commercial, music video and film director. He was a founding member of Waverly Films, a Br...

 

هذه المقالة بحاجة لصندوق معلومات. فضلًا ساعد في تحسين هذه المقالة بإضافة صندوق معلومات مخصص إليها. هذه المقالة تحتاج للمزيد من الوصلات للمقالات الأخرى للمساعدة في ترابط مقالات الموسوعة. فضلًا ساعد في تحسين هذه المقالة بإضافة وصلات إلى المقالات المتعلقة بها الموجودة في ال...

American television sitcom (2016–2018) Kevin Can WaitGenreSitcomCreated byKevin JamesRock ReubenBruce Helford[1]Directed byAndy FickmanStarring Kevin James Erinn Hayes Taylor Spreitler Ryan Cartwright Gary Valentine Lenny Venito Leonard Earl Howze James DiGiacomo Mary-Charles Jones Leah Remini Opening themeOrdinary Guyperformed by Michael DelGuidiceComposerRaney ShockneCountry of originUnited StatesNo. of seasons2No. of episodes48ProductionExecutive producers Kevin James Rock Reuben...

 

Heat resistant plastic container A plastic bottle of antifreeze Home storage containers with latched lids Stackable reusable plastic euro containers Plastic containers are containers made exclusively or partially of plastic. Plastic containers are ubiquitous either as single-use or reuseable/durable plastic cups, plastic bottles, plastic bags, foam food containers, Tupperware, plastic tubes, clamshells, cosmetic containers, up to intermediate bulk containers and various types of containers ma...

 

American basketball player (born 1985) Sebastian TelfairTelfair holding his new Timberwolves jersey during his first stint with them in 2007Personal informationBorn (1985-06-09) June 9, 1985 (age 38)Brooklyn, New York, U.S.NationalityAmericanListed height6 ft 0 in (1.83 m)Listed weight180 lb (82 kg)Career informationHigh schoolAbraham Lincoln(Brooklyn, New York)NBA draft2004: 1st round, 13th overall pickSelected by the Portland Trail BlazersPlaying career2004–2...

Map all coordinates using: OpenStreetMap Download coordinates as: KML GPX (all coordinates) GPX (primary coordinates) GPX (secondary coordinates) This is a list of lighthouses in Cuba.[1][2] Lighthouses Name Image Yearbuilt Location &coordinates Class of Light[2] Focalheight[2] NGAnumber[2] Admiraltynumber[2] Rangenml[2] Aserradero Lighthouse n/a Guamá19°59′08.7″N 76°10′09.6″W / 19.985750°N 76.169333°W&#x...

 

1958 studio album by Pepper Adams and Jimmy KnepperThe Pepper-Knepper QuintetStudio album by Pepper Adams and Jimmy KnepperReleased1958RecordedMarch 25, 1958StudioBeltone Studios, NYCGenreJazzLength45:44LabelMetroJazzE 1004ProducerLeonard FeatherPepper Adams chronology The Cool Sound of Pepper Adams(1957) The Pepper-Knepper Quintet(1958) 10 to 4 at the 5 Spot(1958) Jimmy Knepper chronology A Swinging Introduction to Jimmy Knepper(1957) The Pepper-Knepper Quintet(1958) Cunningbird(1976...

 

العلاقات التركية الغيانية تركيا غيانا   تركيا   غيانا تعديل مصدري - تعديل   العلاقات التركية الغيانية هي العلاقات الثنائية التي تجمع بين تركيا وغيانا.[1][2][3][4][5] مقارنة بين البلدين هذه مقارنة عامة ومرجعية للدولتين: وجه المقارنة تركيا غيانا ا...

Pub in Roehampton, London King's Head, Roehampton The King's Head is a Grade II listed public house at 1 Roehampton High Street, Roehampton, London SW15 4HL.[1] It dates back to the 17th century, although altered and extended since then.[1] References ^ a b Historic England. King's Head Inn public house (1300007). National Heritage List for England. Retrieved 1 April 2014. Wikimedia Commons has media related to King's Head, Roehampton. vtePubs in LondonBarking and Dagenham Adm...

 

Karol G discographyKarol G in 2018Studio albums4Singles70Mixtapes2Promotional singles6 The discography of Colombian recording artist Karol G consists of four studio albums, two mixtapes, 70 singles (including 10 as featured artist) and 6 promotional singles. Her collaboration with Puerto Rican rapper Bad Bunny Ahora Me Llama became her breakthrough hit, and was the lead single for her debut album Unstoppable, released in 2017. In late 2018, her song Secreto became a hit in Latin America as sh...

 

Badut-badut di sebuah karnaval Jerman Karnaval bisa berarti: suatu pesta besar atau pameran pesta di benua Eropa dan Amerika, terutama di bagian selatan untuk menyambut masa Pra-Paskah yang dirayakan umat Kristen. Dimulai dari minggu sebelum Rabu Abu sampai hari Rabu Abu sendiri. Secara etimologis berasal dari bahasa Latin; carne yang berarti daging. Sebab dalam masa pra-paskah dahulu kala, umat Kristen harus berpantang tidak boleh makan daging. kirab dalam agama dan kepercayaan Tionghoa, din...

This article is about Elron Electronic Industries. For the railway company, see Elron (rail transit). Elron Electronic Industries Ltd.Elron Headquarters in the Azrieli Towers in Tel AvivTypePublic (TASE: ELRN)IndustryMedical technology, Telecommunications, Clean technology,Semiconductors, Information TechnologyFounded1962; 61 years ago (1962)FounderUzia GalilHeadquartersHaifa, IsraelKey peopleEduardo Elsztain (Chairman), Ari Bronshtein co-CEO, Zvika Slovin co-CEORevenue...

 

Former railway station in Denbighshire, Wales Old ColwynThe site of the station in 2018General informationLocationColwyn, DenbighshireWalesCoordinates53°17′34″N 3°41′32″W / 53.2929°N 3.6923°W / 53.2929; -3.6923Grid referenceSH873787Platforms2Other informationStatusDisusedHistoryOriginal companyLondon and North Western RailwayPre-groupingLondon and North Western RailwayPost-groupingLondon, Midland and Scottish RailwayKey dates9 April 1884Opened[1]1 D...

 

Neighborhood of Manhattan in New York CityUpper West SideNeighborhood of ManhattanThe Upper West Side and Central Park as seen from Top of the Rock observatory at Rockefeller Center. In the background to the west are the Hudson River and the George Washington Bridge.Nickname: UWSLocation in New York CityCoordinates: 40°47′13″N 73°58′30″W / 40.787°N 73.975°W / 40.787; -73.975Country United StatesState New YorkCityNew York CityBoroughManhattanC...

У этого топонима есть и другие значения, см. Сааремаа (значения). Сааремааэст. Saaremaa Побережье моря на полуострове Сырве Характеристики Площадь2673 км² Наивысшая точка54 м Население29 499 чел. (2022) Плотность населения11,04 чел./км² Расположение 58°25′00″ с. ш. 22°...

 

EWTN (Eternal Word Television Network) is een katholieke Amerikaanse radio- en televisiezender. Deze zender is wereldwijd te ontvangen via satelliet (Sirius), kortegolfradio en het internet. EWTN werd in 1981 opgericht onder impuls van Moeder Angelica (1923-2016), een zuster van de clarissen. Programma's Mother Angelica Live Daily Mass Life on the Rock with Fr. Francis Mary, MFVA EWTN Live with Fr. Mitch Pacwa SJ The Journey Home with Marcus Grodi The World Over with Raymond Arroyo - News Web...

 

ますだ じゅんいち増田 順一 伊藤穰一撮影(2007年)生誕 (1968-01-12) 1968年1月12日(55歳)神奈川県横浜市出身校 日本電子専門学校職業 ゲームクリエイター、ゲームミュージックの作曲家配偶者 有子供 有テンプレートを表示 増田 順一(ますだ じゅんいち、1968年1月12日 - )はゲームクリエイター、ゲームミュージックの作曲家。神奈川県横浜市出身。藤嶺学園藤沢高等学...

1988 Basildon District Council election[1][2] ← 1987 5 May 1988 1990 → 14 of the 42 seats to Basildon District Council22 seats needed for a majority   First party Second party Third party   Party Labour Conservative SLD Seats before 20 11 11 Seats won 8 6 0 Seats after 20 13 9 Seat change 2 2 Popular vote 18,116 19,283 10,531 Percentage 37.8% 40.2% 22.0% Map showing the results of contested wards in the 1988 Basildon Bor...

 

Pentet Lanius ludovicianus Klasifikasi ilmiah Domain: Eukaryota Kerajaan: Animalia Filum: Chordata Kelas: Aves Ordo: Passeriformes Superfamili: Corvoidea Famili: LaniidaeRafinesque, 1815 Genus Lanius Eurocephalus Pentet, Bentet, atau, Cendet adalah sekelompok burung pengicau (ordo Passeriformes) dalam keluarga Laniidae. Keluarga burung ini terdiri dari 34 spesies dalam dua genus. Nama keluarga dan genus terbesarnya yakni Lanius, berasal dari kata Latin untuk tukang jagal, dan beberapa diantar...

 

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!