Råsundan jalkapallostadion valmistui vuonna 1937 paikalle, jossa oli ollut yleisurheilukenttä jo vuodesta 1910 lähtien. Stadionin virallinen avajaisottelu oli 17. toukokuuta 1937 pelattu, Ruotsin 0–4-tappioon päättynyt maaottelu Englantia vastaan, joka veti silloin 40 000 katsojaa mahduttaneen Råsundan täyteen. Noin kuukausi ennen tätä virallista avajaisottelua oltiin jo kuitenkin ehditty pelata Allsvenskanin ottelu AIK:n ja Malmö FF:n välillä.
Stadion toimi vuoden 1958 MM-kilpailujen päänäyttämönä, jota varten sen kapasiteettia kasvatettiin 50 000:een. Se oli myös yksi neljästä stadionista, joilla pelattiin 1992 EM-kilpailuja. Vuonna 1995 Råsunda oli naisten MM-kilpailujen päänäyttämö ja se onkin kalifornialaisen Rose Bowlin ohella ainoa paikka, jossa on järjestetty sekä miesten että naisten MM-loppuottelu.
Råsundaa remontoitiin 1980-luvun puolivälissä, jolloin sen vanha länsikatsomo korvattiin uudella, huomattavasti pienemmällä katsomolla, jonka eteläpäähän rakennettiin 80-metrinen konttorirakennus. Kymmenisen vuotta myöhemmin päätykatsomot saivat kolmannen kerroksen, jolloin stadionin lopulliseksi katsojakapasiteetiksi tuli 36 600. Vuonna 1998 sillä pelattiin Cup-voittajien cupin loppuottelu, jossa kauden 1996–97 FA-cupin mestari Chelsea voitti Saksan cupin voittaneen VfB Stuttgartin 1–0.
Stadion isännöi aikojen saatossa AIK:n ja Ruotsin maajoukkueen ohella muiden tukholmalaisjoukkueiden otteluita. Djurgården ja Hammarby pelasivat siellä keskinäiset ottelunsa, kotiottelunsa AIK:ta vastaan ja europelinsä, koska joukkueiden silloiset kotikentät Tukholman olympiastadion ja Söderstadion katsottiin liian pieniksi paikallisotteluihin ja koska ne eivät täyttäneet Uefan vaatimuksia. Lisäksi Djurgården pelasi Råsundalla suurimman osan kotiotteluistaan vuosina 1948–72, 1989–91 ja 2004.[1]
Purkaminen
1990- ja 2000-luvuilla huhuiltiin laajalti Ruotsin jalkapalloliitto SvFF:n halusta korvata ikääntynyt Råsunda uudella stadionilla. Huhut veivät uutta kansallisareenaa ensin Södermalmille Globen-jäähallin naapuriin, johon myöhemmin rakennettiinkin Tukholman kunnan omistama Djurgårdenin ja Hammarbyn kotikenttä Tele2 Arena. Huhtikuussa 2006 SvFF päätti rakennuttaa maajoukkueelle uuden kotistadionin Solnaan ja myi sen nimioikeudet vuoteen 2023 ulottuvalla sopimuksella Swedbankille, joka päätyi lahjoittamaan ne koulukiusaamista vastustavalle Friends-järjestölle.
AIK:n kannattajakatsomona tunnettu pohjoispääty (Norra stå) ennen ottelua kesäkuussa 2007.
Råsundasta tuli uuden kansallisstadionin myötä tarpeeton ja se päätettiin ikääntyneenä rakennuksena purkaa ollen siten historian ensimmäinen purettava jalkapallon MM-finaalin järjestänyt stadion. Joulukuussa 2009 SvFF myi Råsundan Rautaruukille, joka tulisi vastaamaan sen purkamisesta ja alueen uudelleenkehittämisestä. Lopulliset suunnitelmat noin 700 asunnon rakentamisesta stadionin tilalle julkistettiin maaliskuussa 2012.
Viimeinen stadionilla pelattu maaottelu oli uusinta vuoden 1958 MM-finaalista Ruotsi–Brasilia, ja tämä 15. elokuuta 2012 pelattu ottelu päättyi yhtä lailla Brasilian voittoon. Råsundan viimeinen Allsvenskan-ottelu pelattiin 4. marraskuuta 2012, jossa vastakkain olivat stadionin historian ensimmäisen ottelun tapaan AIK ja Malmö FF. Ottelu päättyi kotijoukkueelle voittoisasti samaan tapaan, kuten päättyi myös 18. huhtikuuta 1937 pelattu ottelu. Vaikka tuon ottelun piti alun perin olla kaikkien aikojen viimeinen stadionilla pelattu ottelu, AIK:n pääsy Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen sekoitti kuvioita sen verran, että viimeinen ottelu pelattiin lopulta 22. marraskuuta AIK:n ja SSC Napolin välillä. Kolme päivää Napolin numeroin 1–2 voittaman ottelun jälkeen Råsundalla pidettiin avointen ovien päivä, jossa kannattajat saivat hyvästellä stadionin ja ottaa itselleen muistoksi irtaimistoa, kuten penkkejä sekä kaistaleita nurmesta.
Purkutyöt alkoivat tammikuussa 2013 ja kestivät saman vuoden syksyyn.
Yleisöennätykset
Råsundan viimeinen Allsvenskan-ottelu AIK - Malmö FF 4. marraskuuta 2012.
Eniten yleisöä Råsundalle kerännyt jalkapallo-ottelu pelattiin 26. syyskuuta 1965, jolloin MM-karsintaottelussa Ruotsi kohtasi Länsi-Saksan; viralliseksi katsojaluvuksi ilmoitettiin tuolloin 52 943. Seurajoukkueiden virallinen yleisöennätys on Djurgårdenin hallussa, jonka mestaruutta kauden 1959 päätösottelussa IFK Göteborgia vastaan oli todistamassa 48 894 ihmistä. Usein on kuitenkin väitetty, että 17. lokakuuta 1937 pelattu Allsvenskanin kärkikamppailu AIK – IK Brage olisi kerännyt paikalle yli 50 000 ihmistä ilmoitetun 34 150:n sijaan. Tähän viittaavat Solnassa tuona päivänä ollut väentungos, tuhannet stadionille aseistautuneiden poliisien läpi tunkeutuneet ihmiset ja se, että samaan aikaan Tukholman kantakaupungissa pelattu 1. divisioonan ottelu Djurgårdenin ja Skutskärs IF:n välillä oli täynnä AIK-kannattajia, joille oli luvattu väliaikatietoja Råsundalta.
.jpg)
.svg){kind=small}
