Robert Sedraki Kotšarjan (arm. Ռոբերտ Սեդրակի Քոչարյան, s. 31. elokuuta 1954) oli Armenian toinen presidentti vuosina 1998–2008. Hän oli myös Vuoristo-Karabahin presidenttinä 1994– ja Armenian pääministerinä 1997–1998.
Kotšarjan on kotoisin Stepanakertista, Vuoristo-Karabahin pääkaupungista, joka kuului Azerbaidžanin neuvostotasavaltaan. Hän palveli Neuvostoliiton armeijassa 1972–1974 ja valmistui Jerevanin polyteknillisestä instituutista sähkötekniikan osastolta erinomaisin arvosanoin 1982. Hän oli poliittisesti aktiivinen ja liittyi kommunistipuolueeseen ja toimi silkkitehtaiden komiteassa 1987–1989. Hän erosi puolueesta 1989.
Hän toimi Karabahin komiteassa, jonka tavoitteena oli irrottaa armeenien asuttama Vuoristo-Karabah Azerbaidžanista. Hänet valittiin edustamaan Karabahia Armenian korkeimpaan neuvostoon 1989–1994 ja nimettiin sen presidiumiin. Vuonna 1991 hänet valittiin Vuoristo-Karabahin korkeimpaan neuvostoon. Kun Vuoristo-Karabahin sota puhkesi vuonna 1992 Kotšarjan nimettiin Karabahin puolustuskomitean johtoon ja maan pääministeriksi. Vastahyökkäyksen jälkeen Karabah hallitsi aluettaan ja ympäröiviä alueita. Joulukuussa 1994 Vuoristo-Karabahin korkein neuvosto valitsi hänet vasta luotuun tasavallan presidentin tehtävään. Hänet valittiin uudelleen marraskuussa 1996.
Armenian presidentti Levon Ter-Petrosjan nimitti sotasankari Kotšarjanin Armenian pääministeriksi 20. maaliskuuta 1997. Azerbaidžanissa tekoa pidettiin provokaationa. Ter-Petrosjan ilmoitti syyskuussa 1997 hyväksyvänsä ETYJin rauhansuunnitelman, joka edellytti armenialaisten vetäytymistä puskurivyöhykkeeltä Vuoristo-Karabahin ulkopuolelta. Kotšarjanin johtamat kansallismieliset arvostelivat suunnitelmaa ja monet tasavaltalaisblokin edustajista kääntyivät presidenttiä vastaan. Suosionsa menettänyt Ter-Petrosjan erosi 3. helmikuuta 1998, jolloin Kotšarjanista tuli virkaatekevä presidentti.
Ylimääräiset presidentinvaalit järjestettiin 16. maaliskuuta 1998. Ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon pääsivät Kotšarjan ja Karen Demirtšjan. Kotšarjan voitti 30. maaliskuuta toisen kierroksen. Hänet valittiin uudelleen 5. maaliskuuta 2003.
Kotšarjan jatkoi neuvotteluja Azerbadžanin İlham Əliyevin kanssa Vuoristo-Karabahin tilanteesta. Hän ei kuitenkaan kannata ETYJin kehittelemää rauhansuunnitelmaa. Hän on ehdottanut yhteistyön tiivistämistä IVY:n maiden kanssa ja yhtenäistänyt Vuoristo-Karabahin ja Armenian taloutta ja koulutusta. Kotšarjanin hallitus on vaatinut Turkkia tunnustamaan armenialaisten kansanmurhan 1915.
Vaalit seuraavan presidentin valitsemiseksi järjestettiin 19. helmikuuta 2008. Voittajaksi julistettiin pääministeri Serž Sargsjan, joka sai ensimmäiselle kierroksella yli puolet äänistä. Opposition edustajat kiistivät tuloksen ja järjestivät mielenosoituksia, kunnes 1. maaliskuuta 2008 Kotšarjan määräsi maahan poikkeustilan.[1] Yhteenotossa poliisin ja mielenosoittajien välillä sai surmansa kahdeksan ja panssarivaunut tuotiin pääkaupungin kaduilla pitämään yllä järjestystä.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
