Reijo Olavi Vauhkonen (s. 2. kesäkuuta 1939 Heinävesi) on suomalainen teollisuusneuvos.[1]
Vauhkonen avioitui 1964 muotoilujohtaja Eliisa Elon kanssa. Vauhkonen kävi kansakoulun Heinävedellä 1946–1954, suoritti Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun Joensuussa 1957, valmistui rakennusmestariksi Helsingin teknillisestä koulusta 1961 ja rakennusinsinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta 1966. Hän oli Lohjan Kalkkitehdas Oy:n, vuodesta 1975 Oy Lohja Ab, myyntipäällikkö vuodesta 1966, markkinointipäällikkö vuodesta 1978 ja osastopäällikkö 1980.
Juukalaisen Suomen Vuolukivi Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Vauhkonen oli 1980–1989 ja Tulikivi Groupin hallituksen puheenjohtaja 1988–2002 sekä varapuheenjohtaja ja jäsen 2002–2009.
Vauhkosella on ollut lukuisia liike-elämän ja muita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Teollisuusneuvoksen arvonimen hän sai 1994 ja Vuoden liikemies -palkinnon 1990. Hänen mukaansa on nimetty Reijo Vauhkosen rahasto Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahastossa 1989.[1][2]
Lähteet
- ↑ a b Tarma, Heikki: Teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen (1939–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Merkkipäivä. Kaskiviljelijän pojasta teollisuusjohtajaksi. Reijo Vauhkonen on vanhan kotiseutunsa ja erityisesti kulttuurin tukija. Karjalainen, 1.6.2019, nro 148, s. 39. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.11.2023. (ei-vapaa)
Kirjallisuutta
- Saari, Mauno: Matkalla: Reijo Vauhkonen ja viisaan kiven metsästys. Porvoo: Viestintä M. Saari Oy, 2021. ISBN 978-952-94-5482-2
- Saari, Mauno: Kivimies: karjalaispoika Reijo Vauhkosen elämäntyö. Helsinki: Maahenki, 2014. ISBN 978-952-301-028-4
