Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Polynesialaiset asuttivat Rapan 1000-1300-lukujen välisenä aikana. Ensimmäinen saarella käynyt eurooppalainen oli kapteeni George Vancouver, joka kävi saarella vuonna 1791. Siihen aikaan Rapan arvioitu asukasluku oli noin 2 000. Saaren asukkaat jakautuivat neljääntoista heimoon. Heimojen välit olivat huonot ja niiden välillä oli useita heimosotia aina 1800-luvulle. Noihin aikoihin saaren asukkaat rakensivat vuorille linnakkeita, joita kutsuttiin nimellä "pā". Joistakin niistä on yhä jäljellä jäännöksiä. Linnakkeista parhaiten säilynyt on Morongo Uta, joka sijaitsee Haurein- ja Hirinlahtien välillä.
Rapalaisia alettiin kääntää kristityiksi vuonna 1826, kun saarelle lähetettiin Tahitilta kuusi lähetyssaarnaajaa. Pian tämän jälkeen saarelle tuotiin orjia. Tämän vuoksi saarella syntyi epidemia, jonka vuoksi vuonna 1867 saaren asukasluku oli enää noin 120. 1800-luvun lopulta saaren asukasluku on kuitenkin tasaisesti kasvanut.
Maantiede
Rapan sijainti Australsaarissa
Rapan suurin kylä on Haurei, jossa lähes kaikki saaren asukkaat asuvat. Kylän mukaan on nimetty myös saaren itäpuolella sijaitseva Haureinlahti. Lahden alkuperäinen nimi oli "Oparo" tai "Paro". Haureissa sijaitsevat pormestarin toimisto, kirkko, postikonttori ja koulu. Saaren länsipuolella on toinen lahti, Hiri. Haureille ei ole vakiintunut mitään tiettyä kirjoitusasua, ja sen nimestä on käytetty muun muassa muotoja Haurei, Hauréi, Ahurei, Ha'urei ja Aore.
Toinen kylä on 'Area, jossa asuu muutamia perheitä.
Rapalta on yli viisisataa kilometriä lähimmälle asutetulle saarelle. Se on siten maantieteelliseltä sijainniltaan Ranskan Polynesian syrjäisin saari. Rapa muodostaa yhdessä asumattoman Marotirin kanssa Bass-saaret, Ranskan Polynesian eteläisimmän osan. Marotiri sijaitsee noin seitsemänkymmentä kilometriä Rapasta kaakkoon. Bass-saaret ovat osa Australsaarten saariryhmää.
Rapan kaakkoispuolella on asumaton Motu Tauturun luoto.
Rapalla sijaitsee useita vuoria, joista suurin on Mt. Perau, jonka huippu on 650 metriä merenpinnan yläpuolella. Muita vuoria ovat Mt. Erapau (436 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Pukumia (417 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Motu (481 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Pukumaru (605 metriä merenpinnan yläpuolella), Mt. Tepiahu (289 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä Mt. Makatea (489 metriä merenpinnan yläpuolella). Rapan pinta-ala on neljäkymmentä neliökilometriä.
Rapa sijaitsee noin 1420 kilometriä Ranskan Polynesian pääsaarelta Tahitilta etelään.
Rapassa asui 515 ihmistä vuonna 2012.[1] Yleisin elinkeino on kalastus. Rapan asukkaat ovat polynesialaisia, joiden esi-isät asuttivat saaren ennen ajanlaskun alkua.
Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään rapaa, mutta useimmat osaavat puhua myös tahitia. Kaikki koulutus annetaan ranskan kielellä. Lapset ja nuoret puhuvat useimmiten keskenään ranskaa. Rapa on uhanalainen kieli ja sitä pidetään joskus tubuain murteena.
Rapalaiset lapset käyvät koulua siihen vuoteen asti, kun he täyttävät neljätoista vuotta. Opetus on pakollista ja ranskankielistä.
Kulttuuri
Rapan yleisin kansanmusiikin tyylilaji on himene tarava. Rapalta on kotoisin rapan kielellä laulava a cappella -kuoro The Tahitian Choir, jossa laulaa 126 henkilöä eli noin kolmasosa kaikista Rapan asukkaista. Kuoron kaupallinen ura alkoi 1990-luvun alkupuolella, jolloin ranskalainen Pascal Nabet Meyer alkoi julkaista sen musiikkia.
Matkailu
Saarella on vain vähän matkailua. Saarelle voi käytännössä päästä ainoastaan Tuhaa Pae III -rahtilaivalla, joka käy Haureinlahdella kahden tai kolmen viikon välein. Lentokenttää saarella ei ole. Saarella on yksi täysihoitola, Haureissa sijaitseva Chez Titaua.
Rapassa on eteläisen sijaintinsa vuoksi muihin Ranskan Polynesian saariin verrattuna viileä sää: heinä- ja elokuussa lämpötila voi laskea viiteen asteeseen.
