Ranskan kulttuuri on merkittävä kulttuuri monella alalla. Ranskan panos muun muassa tieteen, taiteen ja kirjallisuuden historiassa on ollut hyvin näkyvä. Ranskan kulttuuria on levittänyt myös ranskan kieli, jota puhuu ensimmäisenä tai toisena kielenään noin 300 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa.
Ranskan kieltä puhuu arviolta 110 miljoonaa ihmistä äidinkielenään[2] ja 190 miljoonaa toisena kielenään.[3]
Ranskan kieli toimi 1600-luvulta 1900-luvulle vaikutusvaltaisimpana diplomatian ja muun kansainvälisen toiminnan kielenä. Se oli myös korkeakoulutetun eurooppalaisväestön työkieli kyseisenä ajanjaksona. Ranskan kielen kansainvälisen dominoivan aseman syrjäytti lopulta englannin kieli.[4][5][6]
Ranskan kielen puhtautta vaalii Académie Française, jonka perusti 1600-luvulla kardinaali Richelieu.[7]
Varhaisin ranskankielinen kirjallisuus 1000-luvun alkuvuosisatoina oli eeppistä runoutta, kuten Rolandin laulu. Tavallisen kansan parissa eli vertauskuvallisten eläintarinoiden, faabelien perinne. Keskiajan runoilijoista merkittävin oli yksityiselämässään pahamaineinen François Villon. Eräs keskiaikainen proosakirjailija oli Geoffrey de Villehardouin.[8]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Ranskan akatemia on maailman mahdollisesti maineikkain tiedeakatemia ja monien muiden akatemioiden esikuva. Ranskan tieteen ja filosofian kenties maineikkain hahmo on René Descartes. Luonnontieteilijöistä Louis Pasteur on muun muassa antanut nimensä maidonsäilytysmenetelmälle ja luonut perustan modernille lääketieteelle. Antoine Lavoisier on puolestaan nykyaikaisen kemian isä. Filosofian historiaan ovat jääneet esimerkiksi Voltaire, Rousseau, Montesquieu, Auguste Comte ja Blaise Pascal.
Ruoka ja juoma ovat tärkeitä ranskalaisen elämän osa-alueita. Eri alueiden viinit ja juustot ovat kansallisylpeyden aiheita. Päivän kolme pääateriaa ovat aamiainen, lounas ja illallinen. Maaseudulla lounas on usein suurin, mutta varsinkin kaupungeissa perheet panostavat yhteiseen illalliseen. Aamiainen on kevyt, mutta sekä lounaalla että päivällisellä on useita ruokalajeja, vähintään alkuruoka ja pääruoka.[7]
Musiikki
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Maailman ensimmäinen julkinen elokuvaesitys pidettiin Pariisin Grand Caféssa 28. joulukuuta1895. Antoine Lumière esitti siellä poikiensa August ja Louis Lumièren elokuvia. Esityksen mainoksissa käytettiin ensimmäisen kerran myös nimitystä ”cinématographe” (kreikan ”kinéma” (liike) ja ”graphein” (kirjoittaa, piirtää)). Tunnetuin Lumièren esittämistä elokuvista oli Juna saapuu asemalle, joka myös aiheutti elokuvahistorian ensimmäisen paniikin, koska katsojat uskoivat junan tulevan päällensä.lähde?
Lumièren veljesten elokuvaesitystä pidetään elokuvahistorian syntyhetkenä, vaikka samanaikaisesti muutkin olivat kehittäneet samankaltaisia elokuvatekniikkoja (muun muassa Thomas Alva Edison).lähde?
Yksi Lumièren esityksen katsojista oli Georges Méliès. Méliès oli taikateatterin johtaja ja hän tuli pian tunnetuksi erikoistehoste-elokuvistaan. Niistä tunnetuin on Matka kuuhun (1902). Lähes 14 minuutin pituinen elokuva oli vuoden 1902 mittapuun mukaan ylipitkä. Siitä huolimatta siitä tuli kansainvälinen menestys ja Méliès ohjasi arviolta 500 elokuvaa.[14]
Lumièren veljesten ja Mélièsin vaikutus elokuvahistoriaan on ollut suuri. Méliès mainitaan usein näytelmäelokuvan isäksi[14], kun taas Lumièren veljeksiä pidetään dokumenttielokuvan isinä. Tosin Louis Lumièren ohjaamaa Puutarhuri on tiettävästi maailman ensimmäinen komediaelokuva.lähde?
Ehkä maineikkain ranskalaisohjaajista on elokuvan suuri humanisti Jean Renoir. Jean Renoirin lisäksi yksi vaikutusvaltaisimmista ranskalaisista ohjaajista oli Robert Bresson. Bresson on minimalistisella tyylillään vaikuttanut monen myöhemmän eurooppalaisen ja amerikkalaisen ohjaajan töihin.[15]
Ranskan elokuva-arkisto on alansa maineikkaimpia taidelaitoksia. Sen pitkäaikainen johtaja oli Henri Langlois.[17]
1940-luvulta asti järjestetty Cannesin filmijuhlat ovat maailman kuuluisin elokuvafestivaali ja yksi maailman suurimmista mediatapahtumista.[18]
Media
Ranskassa ilmestyy päivittäin lähes sata sanomalehteä. Useimmat niistä ovat yksityisomistuksessa eivätkä ole kytköksissä poliittisiin puolueisiin. Tunnetuin niistä on Le Monde, jolla on myös suurin levikki.[19] Julkisrahoitteinen radiokanava France 1 lähettää ranskankielistä ohjelmaa sekä Manner-Ranskassa että merentakaisilla alueilla. Ranskankielistä maailmanlaajuista televisiokanavaa TV5 Monde rahoittavat Ranskan lisäksi Belgia, Sveitsi ja Kanada. Ranskan oma suurin kanava, TF1, on yksityisessä omistuksessa.[20]
Petankki eli boules on ranskalainen metallikuulapeli, jota pelataan tyypillisesti multamaalla puiden alla.[29] Se kehitettiin Marseillessa noin vuonna 1910.[30]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
↑Kovács, András Bálint: Screening Modernism: European Art Cinema, 1950-1980, s. 148. Chicago: The University Chicago Press, 2000. ISBN 0-226-45163-1Google-kirjat (viitattu 29.3.2011). (englanniksi)
↑*Gale Encyclopedia of Biography. The Gale Group Inc, 2006. Answers.com (viitattu 1.4.2011). (englanniksi)
_2003.jpg)
