Suurhankkeen taustalla on vuosien 1991, 1994 ja 1997 yleiseurooppalaisissa liikennekonferensseissa esitetyt ajatukset Baltian rataverkkojen kehittämisestä ja liittämisestä Euroopan yhteisön liikennejärjestelmään ja -käytäviin. [2] Jo vuonna 1997 hahmoteltiin eurooppalaisen raideliikenteen liikennekäytävä 1:tä, joka alkaisi Viron Tallinnasta, kulkisi Latvian Riian ja Liettuan Kaunasin kautta Puolan Białystokiin ja edelleen Varsovaan. Vuonna 2004 EU:n liikennekomissaari Karel Van Miertin johdolla Rail Baltica -ratayhteys nostettiin EU:n prioriteettiprojektiksi numero 27[2]. Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) perustamisen myötä hankkeen valvonta ja seurantavastuu selkeytyi. [3]
Kustannukset
Vuonna 2008 Rail Baltica -hankkeen kokonaisbudjetiksi arvioitiin lähes 3,2 miljardia euroa. Tästä aikavälin 2007–2013 investoinneiksi arvioitiin 1,556 miljardia ja vuosien 2014–2020 osuudeksi 1,592 miljardia euroa. [4][5][6] Hankkeen kohtaloa epäiltiin vuonna 2010. [7][8] Sittemmin hankkeen kustannusarvio on tarkentunut ylöspäin noin 5,8 miljardiin euroon.[9] Vuoden 2023 kokonaisarvio on kymmenen miljardia euroa, johon on vaikuttanut rakentamisen kallistuminen johtuen inflaatiosta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.[10]
Radan reitti
Aiempi suunnitelma
Vuoden 2009 heinäkuussa ratahankkeen linjaus oli kiteytynyt seuraavanlaiseksi ja hankkeen edistymisestä raportoitiin EU:n hankekuvauksissa syksyllä 2010 seuraavasti. Radan linjausta on sittemmin muutettu.[8][11]
Baltian maiden teettämän ja vuonna 2011 julkaistun kansainvälisen AECOM-suunnitteluyrityksen laatiman toteuttamisarvion mukaan myöhemmässä vaiheessa, kun liikennöintinopeutta pyritään kasvattamaan, rata voitaisiin oikaista sekä Tallinnan ja Riian (suorempaa reittiä Pärnun kautta) että Riian ja Kaunasin (mahdollinen reitti Bauskan-Panevėžysin kautta) välillä. Oikorataa ja siirtymistä eurooppalaiseen raideleveyteen perusteltiin tiivistelmäraportissa painokkaasti.[12][13]
Toteutukseen edenneen, mahdollisesti vuonna 2030 valmistuvan ratahankkeen suunnitelman mukaan rata toteutetaan koko pituudeltaan 1435 mm raideleveydellä, joka on Euroopassa yleinen leveys. Virossa rata kulkee suoraa reittiä Tallinnasta Pärnun kautta Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Rail Baltica on 870 kilometrin pituinen ratayhteys.[14][10]
Rautatieliikenne ennen Rail Balticaa
Baltian alueen rapistuneen rataverkon ohella keskeinen hidaste sujuvalle junaliikenteelle on raideleveyden vaihtuminen Etelä-Liettuassa normaaliraideleveydestä (1 435 mm) Baltiassa ja Suomessa käytettyyn leveämpään rataan (1 520 mm, Suomessa 1 524 mm).[15][16] Raideliikenne on toistaiseksi myös organisoitu ensisijaisesti kansallisiksi liikenneverkoksi. Jonkun verran yli rajojen ulottuvaa henkilöliikennettä kuitenkin on, sillä esimerkiksi Latvijas dzelzceļš (LDz) ajaa myös Liettuan läpi kulkevia reittejä.[17]
Suunnitellulla Rail Baltican reitillä liikennöivät tärkeimmät rautatieyhtiöt ovat:
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sisältö vanhentunut, paljon tapahtunut jo niin Puolassa kuin muuallakin 10/2024 mennessä, ja sopimuksia tehty Baltian maiden osaltakin.
Puolan-osuus
Puolan-osuuden uudistaminen ei ole vielä alkanut[18].
Rail Baltica I
Ensimmäinen osa Rail Balticasta Puolan–Liettuan rajalta Mockaista Šeštokaihin ja edelleen Kaunasiin otettiin käyttöön lokakuussa 2015. Yhteys on pituudeltaan 119 kilometriä. Hankkeen kustannukset olivat noin 380 miljoonaa euroa.[18]
Rail Baltica II
Latvia, Liettua ja Viro sopivat lokakuussa 2014 Kaunas–Tallinna-yhteyden rakentamisesta ja yhteistyöyhtiön perustamisesta. RB Rail -yhtiön tehtävänä on hankkeen kehitystyö, koordinointi ja markkinointi. Maakohtaiset projektiyhtiöt, Rail Baltica Statyba Liettuassa, Eiropas Dzelzcela Linijas Latviassa ja Rail Baltic Estonia Virossa, omistavat kukin kolmanneksen RB Railista.[19]
Rautatien pituus on arviolta 728 kilometriä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 5,8 miljardia euroa. Kukin valtio rahoittaa rakennushankkeen alueellaan. EU:n tuki hankkeelle on noin 85 % ja tulee enimmäkseen Euroopan unioninConnecting Europe Facility -hankkeesta. Varsinainen rakennustyö aloitettiin marraskuussa 2020 Riian aseman pohjatöillä.[20] Hankkeen arvioitiin alun perin valmistuvan vuonna 2026,[19][14] mutta valmistumisajankohtaa on sittemmin lykätty 2030-luvulle.[1]
Ehdotettu liityntä Suomeen, Helsingin Vuosaareen on ajateltu toteuttaa ainakin aluksi meriteitse, vaikka visiointia ja keskustelua on käyty ja myös esitutkimuksia laadittu EU:n hanke- ja työllistämisrahojen hakemisen yhteydessä myös Suomenlahden alittavan tunnelin rakentamisesta.[21][22][23][24] Suunnitelmassa tunnelin pituudeksi on arvioitu Tallinnasta Helsinkiin 83 kilometriä tai Porkkalaan 67 kilometriä. Vuonna 2010 tunnelin kustannuksiksi arvioitiin 6–7 miljardia euroa[25], mutta vuonna 2015 esitetyn esiselvityksen mukaan 9–13 miljardia.[26] Suuret laivavarustamot ovat pyrkineet vastustamaan tunnelihanketta, joka voisi merkitä niiden liiketoiminnan kannalta merkittävän tavara- ja kassavirran siirtymistä tunneliin.
↑Isosaari, K.: Hitaasti matkustamisen taito. (Rail Balticasta s. 66 otsikolla Kahdessa päivässä Varsovaan) Tekniikan maailma, 3.3.2010, nro 5/2010, s. 64-66. Helsinki: Yhtyneet kuvalehdet.
↑TEN-T Trans-European Transport Network: Mid-Term Review of the 2007–2013 TEN-T Multi-Annual Work Programme Project Portfolio (MAP Review) (pdf) (Rail-Baltica hankkeen etenemisestä ja suunnitelmista 2015 saakka Baltian maissa julkaisun sivuilla 159-170) Oct. 2010. European Commission – Directorate General for Mobility and Transport Directorate B – Trans-European Transport Networks & Smart Transport. Viitattu 27.2.2012. (englanniksi)
The Rail Baltic Project (Viron osahankkeen sivusto) The Technical Regulatory Authority, The Ministry of Economic Affairs and Communications. Arkistoitu 12.2.2015. Viitattu 12.2.2015. (englanniksi, viroksi, venäjäksi)
.png)
