Réthymno (kreik.Ρέθυμνο, kath.kreik.Ρέθυμνον, Réthymnon)[2][3] on Kreikankaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ρεθύμνου, Dímos Rethýmnou tai Δήμος Ρεθύμνης, Dímos Rethýmnis),[4] joka sijaitsee Réthymnon alueyksikössäKreetan alueella. Kaupunki on alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 397,5 neliökilometriä ja väkiluku 55 525. Varsinaisen Réthymnon kaupungin väkiluku on 32 468 (vuonna 2011).[1][5]
Réthymno on Kreetan kolmanneksi suurin kaupunki. Se on ollut asuttu jo antiikin aikana. Nykyinen vanhakaupunki on venetsialaisvallan ajalta. Kaupungin venetsialaisperäinen linna, Réthymnon linnoitus, on yksi Kreikan suurimmista.
Réthymno sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikolla länteen Iraklionista ja itään Chaniásta. Etäisyys Iraklioniin on 79 kilometriä, Chaniáan 60 kilometriä ja Siteíaan 226 kilometriä.[6]
Réthymnon vanhakaupunki sijaitsee pienellä niemellä, jonka itärannalla ovat kaupungin vanha venetsialainen satama, venesatama ja uusi laivasatama. Kaupungin pääkatu on rannan suuntaisesti kulkeva, Elefthérios Venizélokselle omistettu Eleftheríou Venizélou -katu. Tärkeimpiä aukioita ovat Plateía Mikrasiatón (”Vähäaasialaisten aukio”) ja Plateía Iróon Polytechneíou (”Teknillisen korkeakoulun sankarien aukio”). Keskustassa sijaitsee myös Kunnallinen puisto (Dimotikó Kípos).
Heti kaupungin itäpuolella sijaitsee 12 kilometriä pitkä hiekkaranta, joka on Kreetan pisimpiä. Noin 10 kilometriä kaupungista länteen sijaitsee toinen pitkä ranta, joka ulottuu Georgioúpoliin saakka.[7]
Kaupunginosia ja esikaupunkeja
Réthymnon kaupunginosia, esikaupunkeja ja esikaupungeiksi muuttuneita lähikyliä ovat muun muassa:
Réthymnonin seudulla on ollut asutusta viimeistään minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella, vaikka kaupungin paikka itsessään ei ollutkaan vielä minolainen keskus. Antiikin aikana Réthymnon paikalla sijaitsi Rhithymnan kaupunkivaltion eli poliksen kaupunkikeskus. Hellenistisellä kaudella kaupunki tunnettiin myös nimellä Arsinoe. Kaupunki taantui roomalaisella kaudella, ja mainitaan lähinnä kyläksi. Antiikin aikaisesta kaupungista ei ole säilynyt juurikaan jäänteitä, sillä nykyinen kaupunki peittää rauniot.[8][9][10]
Myöhempi historia
Paikka säilyi asuttuna bysanttilaisella ja arabikaudella. Réthymno (italialaisittain Retimo) tuli muun Kreetan tavoin Venetsian vallan alle vuoden 1204 neljännen ristiretken jälkeen. Se kukoisti venetsialaisella kaudella, jolloin se toimi tärkeänä satamapaikkana Chanián (Canea) ja Iraklionin (Candia) välissä.[10][11]
Osmanit aiheuttivat kaupungille suurta tuhoa jo vuosina 1538 ja 1571, jonka jälkeen se rakennettiin paljolti uudelleen. Näin syntyi Réthymnon nykyinen vanhakaupunki, joka on edelleen Kreikan saarten parhaiten säilyneitä venetsialaisia kaupunkeja.[10][12] Venetsialaiset vahvistivat linnoituksia saarella Réthymno mukaan lukien, mutta osmanit saivat kaupungin, samoin kuin Chanián, haltuunsa vuonna 1645/1646.[10][13]
Réthymnon nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vanhakaupunki, joka yhdistelee venetsialaista renessanssityyliä ja osmanivallan aikaa, sekä venetsialaisaikainen Réthymnon linnoitus (Fortétza). Vanhassakaupungissa sijaitsevat venetsialaisaikaiset Rimondin lähdekaivo ja Loggia.[12][10]
Réthymnossa järjestetään heinäkuussa musiikkifestivaali ja elokuussa renessanssifestivaali, jossa esitetään klassista musiikkia.[16] Heinäkuun viimeisellä viikolla kaupungissa pidetään Réthymnon viinijuhlat. Réthymnosta on lähtöisin sοústa-tanssi, joka sisältää hyppyaskelia.[17]
Talous, liikenne ja koulutus
Réthymno on alueyksikkönsä talouskeskus. Turismi on nykyisin merkittävä elinkeino Réthymon seudulla, mutta kaupunkia ympäröivä maaseutu on myös tärkeää maatalousaluetta.[7]
Kreetan linja-autoverkko on melko tiheä, ja linja-autot poikkeavat jokaisessa reitin varren kaupungissa ja kylässä, myös Réthymnon linja-autoasemalla.[7][19] Pitkänmatkan linja-autoliikennettä hoitaa KTEL.
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Réthymnon kunta muodostuu neljästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][15]
↑Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 51. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
↑Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Rhithymna (Rhethymno) Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 18-19. (Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset)) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0
↑”Chania”, Greek Island Hopping 2008, s. 334–335. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
↑ abΆρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
↑Hanna, Nick: Kreeta, s. 81-82. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
↑Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 81-82. (Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja & Valtonen, Tero (päivitykset)) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0
↑Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 328. (Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda) Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9
↑Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 110-111. (Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset)) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0