Pykeija (kveeniksi Pykeijä tai Pykeä, norj. Bugøynes)[2] on Varanginvuonon rannalla sijaitseva pieni kalastajakylä Etelä-Varangin kunnassa Pohjois-Norjassa. Suomenpuolella sijaitsevasta Näätämöstä on sinne noin 90 kilometriä ja Nuorgamista noin 100 kilometriä.[3]
Suurin osa kylän asukkaista osaa kveeniä, suomen murretta, mutta kyläläiset itse sanovat puhuvansa meänkieltä. Norjan kieli on kuitenkin yleistynyt kotikielenä ja suomen kielen taito on katoamassa.[4][5] Vielä 1960-luvulla kaikki lapset puhuivat sitä, mutta nykyisin osa nuorista ei osaa sitä enää. Kaikki yli 60-vuotiaat, vanhemmat ihmiset puhuvat sitä.[5] Kylässä asuu noin 230 vakituista asukasta.[1]
Suomalaisia alkoi muuttaa Pohjois-Norjaan 1700- ja 1800-luvuilla Peräpohjolasta, Suomen Lapista ja Tornionjokilaaksosta köyhyyttä ja nälkää pakoon. Pääosa Pykeijan asukkaista tuli sinne 1800-luvun puolivälissä ja nykyiset kyläläiset ovat sinne muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä.[4][3] Kylä säästyi toisen maailmansodan tuhoilta, mutta vastarannalla oleva Vesisaari poltettiin maan tasalle.[6] Kylään kuljettiin lautalla Vesisaaresta 1960-luvulle saakka, jolloin sinne valmistui maantie.
Pykeija on nykyisin tärkeä kuningasravun pyynnin ja kasvatuksen keskus. Sen lisäksi tärkeä tulonlähde siellä on matkailu.[3] Kylän läheisyydessä sijaitsee Etelä-Varangin suurin Ranvikan lintuvuori. Sen rinteillä pesii joka vuosi noin 10 000 pikkukajavaparia. Vuonon toisella puolella on vastapäätä Varangin niemimaan kansallispuisto jossa kasvaa harvinaisia kellosinilatvoja.[7]
-
Sinenilta kylässä vuonna 2013.
-
Kylä sijaitsee Varanginvuonossa, näkymä huhtikuulta 2008.
-
Pykeijan taloja. Kuva vuodelta 2009.
Lähteet
Aiheesta muualla
