Puolan vuoden 2023 parlamenttivaalit pidettiin 15. lokakuuta, ja niissä valittiin kaikki Sejmin 460 edustajaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Samaan aikaan Puolassa järjestettiin kansanäänestys, jossa äänestäjiä pyydettiin vastaamaan neljään eri kysymykseen koskien muun muassa Puolan ja Valko-Venäjän raja-aitaa.[1]
Äänioikeus parlamenttivaaleissa on vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneillä Puolan kansalaisilla.[2]
Ehdolle saavat asettua vähintään 21-vuotiaat Puolan kansalaiset, jotka ovat asuneet maassa pysyvästi vähintään viisi vuotta ennen vaaleja.[3]
Yhdistynyt oikeisto -niminen vaaliliitto sai alkunsa vuonna 2014. Uudesta vaaliliitosta sovittiin vuonna 2019 ja siihen kuuluivat tuolloin Laki ja oikeus, Sopimus ja Yhdistynyt Puola.[4] Sopimus-puolue irtautui vaaliliitosta sisäisten kiistojen takia vuonna 2021 ja jätti hallituksen.[5] Puolueesta irtautuneet edustajat perustivat uuden OdNowa RP -nimisen puolueen, joka liittyi Yhdistyneeseen oikeistoon.[6]
Kansalaiskoalitio sai alkunsa jo vuonna 2018, kun Kansalaisfoorumi ja Nowoczesna ilmoittivat solmivansa vaaliliiton.[7] Vihreät liittyivät vaaliliittoon jo vuoden 2019 vaalien alla.[8] Sittemmin vaaliliittoon ovat liittyneet myös Sleesian autonomian liike ja AGROunia.[9][10] Vuoden 2023 parlamenttivaaleissa vaaliliiton näkyvimpänä johtajana on toiminut Donald Tusk.[11]
Lewica toimi aluksi Kevät- ja SLD-puolueiden vaaliliittona vuoden 2019 parlamenttivaaleissa. Vaalien jälkeen puolueet päättivät aloittaa yhdistymisneuvottelut, jotka saatiin päätökseen vuonna 2021.[12][13]
Koska Yhdistynyt oikeisto sai eniten paikkoja, sen oletetaan saavan ensiksi mahdollisuus muodostaa hallitus presidentti Andrzej Dudalta, joka kuuluu koalition Laki ja oikeus -puolueeseen. Kansalliskoalitio ja sen liittolaiset pystyvät kuitenkin muodostamaan suuremman enemmistön.[15] Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński sanoi, ettei ollut vielä varma siitä, pääsisikö puolue enää hallitusvastuuseen vaalivoitosta huolimatta.[16] Oppositio voitti myös enemmistön senaatissa.[17]
Äänestysaktiivisuus oli 74,38 %, joka oli korkein kommunistihallinnon kaaduttua vuonna 1989.[18] Naiset äänestivät ensimmäistä kertaa aktiivisemmin kuin miehet.[19]
Kansalaiskoalitio ilmoitti 24. lokakuuta, että sen potentiaalisessa hallituksessa pääministerinä toimisi Donald Tusk.[20]