Pro Patria (suom. Isänmaan puolesta) on latinankielinen sanonta, jolla viitataan isänmaan puolesta kuolemiseen, yleensä sodassa. Se on lyhenne roomalaisen runoilija Horatiuksen (65 eaa.–8 eaa.) säkeestä Dulce et decorum est pro patria mori, joka tarkoittaa suomeksi "Suloinen ja kunniakas on kuolema isänmaan puolesta". Horatius oli puolestaan lainannut sen spartalaiselta elegiarunoilijalta Tyrtaiokselta (600 eaa.), joka oli laatinut alkuperäiset sanat Ateenalaisten lauluun. Sanat Pro Patria esiintyvät usein sankarihaudoilla olevissa muistomerkeissä ja sodassa kuolleille omistetuissa muistotauluissa.
Ilmaisu löytyy myös Sallustiuksen (86–34 eaa.) historiateoksesta Catilinan salaliitto (59), missä legaatti Marcus Petreius pitää ennen taistelua kannustavan puheen. Siinä hän kehottaa sotilaita taistelemaan isänmaansa, lastensa, alttareidensa ja kotiliesiensä puolesta.[1] Mukana ovat siten klassiset koti, uskonto ja isänmaa.
Katso myös
Lähteet
- Reijo Pitkäranta: Suomi-latina-suomi-sanakirja, s. 600. WSOY, Helsinki 2001.
Viitteet
- ↑ Sallustius: Catilinan salaliitto, s. 55. Wsoy, 1963.
