Princetonin yliopisto

Princetonin yliopisto
Princeton University
Motto	Dei sub numine viget
Perustettu	1746
Tyyppi	Yksityinen
Säätiön varat	13 miljardia dollaria
Rehtori	Christopher L. Eisgruber
Henkilökunta	1 103
Opiskelijoita	4 635
Jatko-opiskelijoita	1 975
Sijainti	Princeton, New Jersey Yhdysvallat
Kampus	Lähiö, 600 eekkeriä
Maskotti	Tiikerit
Yhteistyö	Ivy League
Sivusto	www.princeton.edu
Infobox OK

Princetonin yliopisto New Jerseyssä Yhdysvalloissa on vuonna 1746 perustettu, Yhdysvaltojen neljänneksi vanhin yliopisto.^[1] Sitä arvostetaan etenkin poliitikkojen, arkkitehtien ja teknisen alan oppilaitoksena.

Tutkimusaloista näkyvimpiin nousi fysiikka, nykyisin muun muassa plasmafysiikka, kun Albert Einstein päätyi toisen maailmansodan jälkeen professoriksi Princetoniin. Princeton kuuluu Yhdysvaltojen Ivy Leagueksi kutsuttujen eliittiyliopistojen joukkoon. Princeton on yksi Yhdysvaltojen rikkaimmista yliopistoista ja neljänneksi rikkain yliopisto maailmassa noin 16 miljardin dollarin omaisuudella.^[2] Princeton sijoittuu usein kärkitiloille maailman yliopistojen välisissä vertailuissa.^[3][4][5]

Muista Ivy League -yliopistoista Princeton eroaa maineeltaan siinä, että se panostaa myös perustutkinto-opiskelijoihin. Siellä voi suorittaa alemman tutkinnon sekä luonnontieteissä ja teknologiassa (B.S.E) että humanistisella puolella (B.A).

Princetonin Blair Hall.

Princeton eroaa muista yliopistoista myös siten, että sillä ei ole esimerkiksi lääketieteellistä, oikeustieteellistä eikä kauppatieteellistä tiedekuntaa. Princeton painottaa muun muassa teknologiaa, luonnontieteitä ja humanistisia tieteitä.

Princetonin arvostetuin ja kuuluisin yksikkö on Woodrow Wilson School of Public and International Affairs, joka valmistaa oppilaita julkisiin ja kansainvälisiin tehtäviin.

Princetonin yliopistoa on perinteisesti pidetty hyvin valikoivana ja elitistisenä oppilaitoksena, johon aiemmin hyväksyttiin vain valkoihoisia, ei juuri edes juutalaisia. 2010-luvulla yliopisto on avannut oviaan ja yli kolminkertaistanut liittovaltion Pell Grant -apurahan turvin opiskelevien vähävaraisten lahjakkuuksien osuuden opiskelijavalinnoissa. Vuonna 2007 valmistuneiden joukossa heitä oli 6,5 prosenttia, vuonna 2017 valmistuneiden 15 prosenttia ja vuonna 2017 aloittavien joukossa 21 prosenttia.^[6]

Rehtorit

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Princetonin yliopiston rehtoreina:

1747: Jonathan Dickinson 1748–1757: Aaron Burr, Sr. 1757-1758: David Cowell 1758: Jonathan Edwards 1758–1759: Jacob Green 1759–1761: Samuel Davies 1761-1766: Samuel Finley 1767–1768: John Blair 1768–1794: John Witherspoon 1795–1812: Samuel S. Smith 1812–1822: Ashbel Green 1822–1823: Philip Lindsley 1823–1854: James Carnahan

1854–1868: John Maclean Jr. 1868–1888: James McCosh 1888–1902: Francis L. Patton 1902–1910: Woodrow Wilson 1910–1912: John A. Stewart 1912–1932: John G. Hibben 1932–1933: Edward D. Duffield 1933–1957: Harold W. Dodds 1957–1972: Robert F. Goheen 1972–1988: William G. Bowen 1988–2001: Harold T. Shapiro 2001–2013: Shirley M. Tilghman 2013– Christopher L. Eisgruber

Lähteet

1. About Princeton: Overview princeton.edu. Viitattu 31.7.2012.
2. Prnceton University hus.org
3. National University Rankings (Arkistoitu – Internet Archive) US News
4. The World University Rankings 2011-2012 Times
5. Akateeminen mestaruussarja^{[vanhentunut linkki]} Suomen Akatemia 2008
6. Leonhardt, David: Princeton — Yes, Princeton — Takes On the Class Divide The New York Times. 30.5.2017. (vaatii tilauksen)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Princetonin yliopisto Wikimedia Commonsissa

• Princetonin yliopiston kotisivut