Porlammilla toimii Porlammin Osuusmeijeri ja peruskoulun alakoulu Hilda Käkikosken koulu, joka perustuu 1933 perustettuun Käkikosken kansakouluun, joka lakkautettiin 1990. Lisäksi Porlammin keskustassa toimi aiemmin peruskoulun yläkoulu sekä lukio, missä osa artjärveläisistä, myrskyläläisistä ja lapinjärveläisistä kävivät yläasteen ja lukionsa. Koulurakennuksen yhteydessä oli myös Lapinjärven kunnan ainoa uimahalli. Yläkoulu ja lukio lakkautettiin vuonna 2014.[2][3]
Porlammilla sijaitsi myös 19 henkilöä työllistänyt Käkikosken saha, joka asetettiin konkurssiin syyskuussa 2007.[4]
Kuten koko Lapinjärven historiaa, niin myös Porlammin kehityksen pohjana on maatalous, joka on ollut pääsääntöinen tulonlähde aina modernille ajalle asti.
Etymologia
Porlammin nimi on alkujaan sanasta Porolampi, jossa poro on merkityksessä "leiju, kura".[5] Kylän nimestä tunnetaan myös muunnelmia: Porolampij, Porlamby, Porlam, Porlom, joista viimeinen on myös kylän ruotsinkielinen nimi. Pääte -om on yleinen Itä-Uudellamaalla.[5] Porlammilla sijaitseva Lipon, jolla tarkoitetaan Porlammin läntistä osaa, sanan alkuperä on Filippos nimessä. Porlammin keskustaa on taas perinteisesti kutsuttu Suurkyläksi. Käkikoski on taas tarkoittanut erästä joen monista koskista, mutta on muuttunut yleiseksi talon- ja sukunimeksi. Porlammin pohjoisosassa sijaitsevan Pyhäjärven nimi tarkoittanee "rajaa".[5]
Esihistorialliselta-ajalta modernille ajalle
Kivikautista asutusta Porlammin alueelta on vain yksi havainto, Porlammin Kaunisto.[6] Seuraavat merkit asutuksesta sijoittuvat 1300-luvulle, jolloin, poikkeuksellisesti muuhun Lapinjärveen, suomalaisperäiset hämäläiset olivat asuttaneet Porlammin alueen, kun ruotsalaiset uudisasukkaat olivat keskittyneet Lapinjärven eteläisiin osiin.[7] Tämän jälkeen Porlammi nousi Lapinjärven asukasrikkaimmaksi kyläksi: tilojen lukumäärä 1544 oli 24 tilaa, kun Kimonkylässä oli 12 ja Pekinkylässä 11 tilaa.[7] Tilojen lukumäärä kohosi tasaisesti ja 1580 kylässä oli 34 tilaa.[8] Hallinnollisesti Porlammi kuului Pernajan hallintopiiriin, vaikka Lapinjärvi itsenäistyi 1575.[9]
Fredrik Adolf von der Pahlenin ostettua Porlammin säteriratsutilan 1600-luvun lopulla syntyi Porlammin kartano, joka jäi von der Pahlenin suvun hallintaan, joskin se myöhemmin siirtyi Ehrnroothin suvun hallintaan.[10]
Maatalouden ajauduttua ongelmiin 1860-luvun nälkävuosien aikana muuttui maatalous myös Porlammilla: leipäviljavaltainen maatalous sai vierelleen vuoroviljelyn entisen kaksivuoroviljelyn tilalle sekä lypsykarjahoidon.[11] Ennen viljellyin vilja ruis sai myös väistyä kauran tieltä.[11] Porlammin ensimmäisen meijerin perusti kartano 1882.[12] Ensimmäinen traktori kylään hankittiin 1940-luvulla.[13] Nykyään Porlammilla toimii noin kaksikymmentä tilaa, jotka saavat toimeentulonsa maataloudesta.[14]
Porlammin Osuusmeijeri perustettiin 20. tammikuuta 1920. Se toimii edelleen itsenäisenä meijerinä. Porlammin Osuusmeijerin kiinteistön länsipäässä toimii Autonomi-korjaamo ja Porlammin VPK, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksensopimuspalokunta, jolla on yksi sammutusauto ja miehistöauto.
Porlammin Osuusmeijerin kiinteistön länsipäässä toimii Porlammin VPK, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksensopimuspalokunta, jolla on yksi sammutusauto ja miehistöauto. Porlammin vapaaehtoinen palokunta ry rekisteröitiin patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä 21. helmikuuta 1957.
Porlammin VPK on yksi Lapinjärven kunnan alueella toimivasta kolmesta sopimuspalokunnasta. Lapinjärven vanhin sopimuspalokunta on Lapinjärven puolivakinainen palokunta, joka aloitti varsinaisen toiminstansa jo 1897, ja siitä tuli 2008 puolivakinainen palokunta. Kolmas sopimuspalokunta Lapinjärvellä on Kimonkylän VPK, jota suunniteltiin lakkautettavaksi 2010. Kimonkylän VPK:n toiminta sopimuspalokuntana päättyi 2014. Sen tuhannen vesilitran sammutusauto siirtyi yksityiseen omistukseen, ja se on edelleen Kimonkylään VPK:n tallilla. Autoa esitellään yleisölle mm. Avoimet Kylät -tapahtumassa.lähde?
Kulttuuri
Unescon maailmanperintökohde
Näkymä Tornikalliolta pohjoiseen.
Porlammin kartanon päärakennusten takaa järvenrannalle johtavan hiekkatien pohjoispuolella, Tornikalliolla, on Unescon maailmanperintöön kuuluvan Struven ketjun yksi mittauspiste Porlom II. Lisäksi lähellä on toinen mittauspiste, Porlom I, joka ei ole museoitu mittauspiste. Porlom I mahdollisti kolmiomittaamisen etelän suuntaan. Porlom I sijaitsee Porlammin kartanon mailla 400 metriä metsäautotien pohjoispuolella kallioisessa mäntymetsässä.
Lähteet
Anne Vikkula (s. 19–58), Gunilla Harling-Kranck (s. 61–92), Christer Kuvaja (s. 95–411), Mikael Korhonen (s. 415–805): Lapinjärven historia. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 952-90-6913-8
Hannu Huvinen: Porlammin kirja. Porvoo: Oy Formato Print Ab, 2005. ISBN 952-91-9643-1
