Porin triviaalikoulun nuottikirjat on vuonna 1725 käsin kopioitu, Porin triviaalikoululle kuulunut kokoelma pääosin 4-äänistä hengellistä vokaalimusiikkia[1]. Kokoelma koostuu neljästä eri äänialojen kirjasta: Discantus, Altus, Tenor ja Bassus[2].
Nuottikirjat löysi Porin lyseon lehtorina vuosina 1890–1917 toiminut Eeli Granit-Ilmoniemi. Porissa kanttorina 1906–1908 toiminut Heikki Klemetti tutustui nuottikirjoihin Porin lyseon kirjastossa ja esitteli ne Säveletär-lehden artikkelissa "Musiikkihistoriallinen muistomerkki" vuonna 1908. Suomen Laulu esitti konserteissaan Klemetin johdolla muutamia nuottikirjojen sävellyksiä. [2]
Sisältö
Vulpiuksen Matteus-passion alku Discantus-nuottikirjasta, teksti ruotsiksi ja suomeksi: "Passio meidän Herran Jesuxen Christuxen pijnan Historia Pyhän Matthauxen Kirjotuxen jälken"
Nuottikirjat sisältävät 76 moniäänistä vokaalisävellystä, jotka ovat pääosin hengellisiä musiikkia. Sävellysten tekstit ovat suurimmaksi osaksi latinaksi ja ruotsiksi. Mukana on joitakin saksankielisiä tekstejä. Ainoa suomenkielinen teos on Melchior VulpiuksenMatteus-passio. Sävellykset ovat pääosin neliäänisiä, mutta mukana on myös muutamia sävellyksiä 3-8 äänelle. [2][1]
Nuottikirjojen musiikki on 1500-luvun loppupuolelta 1600-luvun puoliväliin sijoittuvaa Itämeren alueen protestanttisten koulujen ohjelmistoa [2]. Nuottikirjoissa onkin monia samoja kappaleita kuin Piae Cantiones -kokoelmassa, esimerkiksi Cedit hiems eminus, Jucundare jugiter ja Gaudete, gaudete Christus est natus.
