Plaid Cymru[plaɪd ˈkəmri] (engl.The Party of Wales, suom.Walesin puolue) on kansallismielinen ja keskustavasemmistolainen walesiläispuolue, joka ajaa Walesin itsenäisyyttä Euroopan unionin jäsenenä. Plaid Cymru perustettiin 1925, ja ensimmäisen paikkansa Westminsterin parlamentissa se sai 1966.
Vuoden 2019 Ison-Britannian parlamenttivaaleissa Plaid Cymru sai kolme paikkaa alahuoneeseen. Lisäksi sillä on yksi paikka ylähuoneessa. Walesin omassa parlamentissa eli 60-paikkaisessa Seneddissä puolueella on 13 paikkaa. Walesin 1 253 kunnanvaltuustopaikasta puolueella on 200. Puoluetta edusti vuosina 2004–2020 Euroopan parlamentissa Jill Evans, joka oli ensimmäinen Euroopan parlamentissa kymriksi puhunut edustaja. Kun Walesilla oli EU-parlamentissa vielä viisi paikkaa (vuosina 1999–2004), kuului Plaid Cymrulle näistä kaksi (Evansin lisäksi Eurig Wyn).
Plaid Cymrun läheinen liittolainen ja kumppani on Skotlannin kansallispuolue (SNP).[3] Molempien puolueiden kansanedustajat tekevät läheisesti yhteistyötä.[4] Plaid Cymru ja SNP toimivat yhtenä parlamenttiryhmänä Ison-Britannian parlamentissa.[5] Puolueet ovat myös tehneet yhteisen vaalikampanjan nimeltä ”Kelttiläinen liittouma” (Celtic Alliance) vuosien 2001 ja 2010 Ison-Britannian parlamenttivaaleissa.[6][7] EU-parlamentissa Plaid Cymru ja SNP kuuluivat molemmat Euroopan vapaaseen allianssiin.
Walesin perustuslain kehittämistä täyden kansallisen statuksen saavuttamiseksi Euroopan unionissa
taloudellista menestymistä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja luonnonsuojelua hajautettuun sosialismiin perustuen
kansallisen yhteisön luomista perustuen yhtäläisiin kansallisoikeuksiin rodusta, kansallisuudesta, sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisuudesta yms. riippumatta
kaksikielisen yhteisön luomista edistämällä kymrin kielen elvytystä
Walesin panoksen korostamista kansainvälisessä yhteisössä ja Yhdistyneiden kansankuntien jäsenyyden hakemista.
