Pjotr Semjonovitš Kirillov (ven. Пётр Семёнович Кири́ллов, 8. heinäkuuta 1910 nykyisen Samaran alueen Pohvistnevon piirin Malyi Tolkain kylä – 24. marraskuuta 1955 Moskova[1]) oli ersämordvalainen kirjailija.
Pjotr Kirillov syntyi talonpoikaisperheeseen. Hän valmistui Mordvan opettajaopistosta vuonna 1928, Moskovan kustannustoimittajainstituutista vuonna 1933 ja elokuvainstituutista vuonna 1937. Kirillov hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi vuonna 1934. Hän osallistui toiseen maailmansotaan ja työskenteli vuodesta 1946 lähtien kirjailijana Moskovassa.[2]
Kirillovin ensimmäinen runokokoelma ilmestyi vuonna 1932. Hänen runoteoksistaan onnistuneimpana pidetään runoelmaa Valske Sura langso (”Aamu Surajoen yllä”, 1934). 1930-luvun puolivälissä Kirillov alkoi kirjoittaa näytelmiä. Historiallinen draama Litova (1939) kertoo mordvalaisten osallistumisesta Stenka Razinin talonpoikaiskapinaan.[2] Leonti Kirjukov on säveltänyt sen pohjalta samannimisen musiikkinäytelmän[1]. Myöhemmistä näytelmistä huomattavin on 1900-luvun alkuun sijoittuva Utšitelnitsa (”Opettajatar”, 1953), jonka Kirillov käänsi itse venäjäksi. Hän kirjoitti myös proosaa ja jätti jälkeensä keskeneräisen romaanin Ukskat (”Ampiaiset”).[2]
1950-luvun lopussa julkaistiin useita Kirillovin laatimia mordvalaisen suullisen kansanperinteen kokoelmia. Hän toimi myös kääntäjänä ja laati käsikirjoitukset ensimmäisiin Mordvan tasavallasta kertoviin dokumenttielokuviin.[2]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
