Pitkä s

ſ ſ

Latinalaisen kirjaimiston täydennyksiä Āā Àà Ää Åå Ãã Ĉĉ Čč Ćć Çç Ðð Đđ Ɖɖ Éé Êê Ƒƒ Ğğ Ĝĝ Ǧǧ Ġġ Ĥĥ Ħħ Ïï İi Ǩǩ Ŀŀ Łł Ŋŋ Ńń Ññ Ơơ Ôô Őő Õõ Ōō Öö Øø Řř ſ Ŝŝ Šš Şş Ŧŧ Þþ Ůů Ŭŭ Űű Üü Ŵŵ Ƿƿ Ȳȳ Źź Žž Żż Ʒʒ Ligatuureja Ææ IJ ij Œœ ß Tarkkeita ´ ` ^ ˇ ¨ ˜ ¯ Luettelo kirjaimista

Pitkä s eli ſ on S-kirjaimen toinen muoto latinalaisissa pienaakkosissa.

Ulkoasu

Pitkä s on aiemmin kuulunut sekä antiikva- että fraktuuratyyliin. Nykyään pitkää s:ää voi nähdä lähinnä fraktuurassa, jota käytetään yhä silloin tällöin koristeellisuuden vuoksi, esimerkiksi Sisu-pastillin tunnuksessa.

Antiikva

Fraktuura

Pitkän s:n voi helposti sekoittaa pieneen f-kirjaimeen. Joidenkin fonttien pitkässä s:ssä on jopa samankaltainen poikkiviiva, joka kuitenkin työntyy vain kirjaimen vasemmalle puolelle.

Pitkä s suomen kielessä

Esimerkki ſ- ja s-merkkien käytöstä suomen kielessä: "Enſimmäinen Luku. Jukolan talo, eteläiſesſä Hämeesſä..."

Pitkä s Yhdys­valtain perustus­lain lisäyksessä.

Suomen kieltä kirjoitettaessa käytettiin ſ-kirjainta ennen tavun alussa. Nykyisen kaltaista s-kirjainta käytettiin puolestaan tavun lopussa.^lähde?

Pitkä s saksan kielessä

Pitkän ſ:n käyttö saksan kielessä poikkeaa suomen käytännöistä. Seuraavassa on kuvattu saksan perinteiset oikeinkirjoitussäännöt s:n ja ſ:n käytölle.

Pyöreä s

Pyöreä s voi esiintyä vain tavun loppuäänteessä, enimmäkseen suoraan tavun lopussa sanan tai sananosan loppu-s:nä. Pyöreä s ei koskaan esiinny pienellä kirjoitettavan sanan alussa, sananosan alussa tai tavun alussa. Pyöreä s esiintyy:

• sanan lopussa: das Haus, der Kosmos, des Bundes, das Pils (mutta: im Hauſe, die Häuſer, das Pilſener)
• etuliitteen lopussa, yhdistävänä s:nä ja sananosan lopussa, myös vaikka seuraava sananosa alkaisi pitkällä ſ:llä: Liebes-brief, Arbeits-amt, Donners-tag, Unterſuchungs-ergebnis, Haus-tür, Dis-poſition, dis-harmoniſch, das-ſelbe, Wirts-ſtube, Aus-ſicht.
• ennen eräitä konsonantilla alkavia sananjohtimia (-lein, -chen, -bar jne.) mutta ei ennen t:n sisältävää taivutuspäätettä: Wachs-tum, Weis-heit, Häus-lein, Mäus-chen, Bis-tum, nachweis-bar, wohlweis-lich, bos-haft (mutta: er reiſte, das ſechſte, kts. alla ſt).
• tavun lopussa ilman, että kyseessä on sanan(osan)loppu (usein myös erisnimissä): kos-miſch, brüs-kieren, Realis-mus, les-biſch, Mes-ner; Os-wald, Dres-den, Schles-wig, Os-nabrück. Tästä on kuitenkin poikkeuksia. Katso alle.

Pitkä ſ

Pitkää ſ:ää käytetään aina siellä, missä pyöreää s:ää ei käytetä:

• aina tavun alkuäänteessä (puhutun tavun), siis tavun alussa ja myös tavun keskellä ennen vokaalia: ſauſen, einſpielen, ausſpielen, erſtaunen, ſkandalös, Pſyche, Mi-ſanthrop (puhutut tavut: Mi-san-throp), myös jälkiliitteiden -ſel, -ſal, -ſam alussa: Rätſel, Labſal, ſeltſam.
• äänneyhdistelmissä ſp ja ſt (vuoden 1901 jälkeen myös ſz), kun s ei ole syntynyt sanojen yhdistämisestä; myös ennen t:tä taivutuspäätteissä: Weſpe, Knoſpe, faſten, faſzinierend, Oſzillograph, Aſt, Haſt, Luſt, einſt, du ſtehſt, meiſtens, beſte, knuſpern; er reiſt, du lieſt, es paſſte (uusi oikeinkirjoitus), ſechſte, Gſtaad
• kirjainyhdistelmissä, jotka merkitsevät yhtä äännettä (ſch, vierassanoissa ſh, myös kaksoiskonsonantissa ſſ/ſs): Buſch, Eſche, Wunſch, wünſchen, Flaſh, Waſſer, Biſſen, Zeugniſſe, Faſs [uusi oikeinkirjoitus], mutta: Eschatologie. Sääntö koskee myös assimilaation kautta syntyneitä kaksois-s:iä: aſſimiliert, Aſſonanz.
• ennen kirjaimia l, n ja r, kun välistä on e-kirjain pudonnut pois: unſre, Pilſner mutta: Zuchthäusler, Oslo, Osnabrück.
• tavutettaessa myös tavun lopussa: Weſpe – Weſ-pe, Waſ-ſer, unſ-re
• aina ennen heittomerkkiä: ich laſſ’
• sanoissa tranſzendieren, tranſzendent jne., joissa jälkiosan -ſzendieren alussa oleva ſ nielaisee trans-etuliitteen lopussa olevan s:n.

Pitkästä s:stä johdetut merkit

Saksalainen ß‑ligatuuri on syn­ty­nyt ſ:n ja s:n tai z:n sulau­tu­mana.

Integraalimerkin (∫) esikuvana on kursivoitu pitkä s, ja se viittaa sanaan summa.

Varsin samannäköinen kuin integraalimerkki on esh-kirjain (ʃ), jota käytetään muun muassa kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa soinnittoman postalveolaarisen frikatiivin eli niin sanotun suhu‑s:n merkkinä.

Saksan kielen kaksois‑s eli ß on alkujaan kirjainyhdistelmästä ſs tai ſz muodostettu ligatuuri.

Pitkä s tietokonejärjestelmissä

Merkki	Unicode	Selite	HTML
ſ	U+017F	latinalainen pienaakkonen pitkä s[1]	ſ ſ

Lähteet

1. http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 7.6.2007.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pitkä s Wikimedia Commonsissa