Piraattipuolue on osa kansainvälistä poliittista piraattiliikettä ja ottaa toiminnassaan mallia Rickard Falkvingen Ruotsiin vuonna 2006 perustamasta Piratpartietista. Toimintakertomuksen mukaan vuoden 2019 lopussa puolueessa oli 4049 jäsentä[7]. Puoluesihteerin mukaan jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli kuitenkin vain 173.[8]
Koska Piraattipuolueella ei ole virallista talouspoliittista kantaa, sitä ei voida sijoittaa perinteiselle vasemmisto–oikeisto-akselille. Arvomaailmaltaan Piraattipuolue edustaa muun muassa kansanvaltaa, sananvapautta, yksityisyyden suojaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä.[9][10]
Piraattipuolue vaatii, että Suomen ja Euroopan unionin kansalaisoikeuksien rappeutumiseen puututaan. Tärkeäksi puolue katsoo yksityisyyden suojan niin internetissä kuin arkielämässä ja vaatii kirjesalaisuuden laajentamista koskemaan myös tietoverkkojen kautta tapahtuvaa viestintää, vedoten yhteiskuntajärjestyksen ja kansallisen turvallisuuden riippuvaisuuteen sähköisen viestinnän suojasta.[11]
Tärkeänä Piraattipuolue pitää oikeutta ideoiden, tiedon ja kulttuurin vapaaseen vaihtoon, levittämiseen ja jakamiseen. Puolue katsoo, että aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetaan kohtuuttomia rajoituksia luovan työn ulkopuolisten tahojen taloudellisten etuoikeuksien suojelemiseksi kuluttajansuojan, kansalaisoikeuksien ja yhteiskunnan voimavarojen kustannuksella. Puolueen mukaan nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä ei suojaa luovien taiteilijoiden toimeentuloa.[12]
Patenttijärjestelmään Piraattipuolue suhtautuu kriittisesti. Puolue näkee patenttien ehkäisevän innovaatioiden syntyä. Sen katsotaan merkittävästi rajoittavan muiden toimijoiden toimintamahdollisuuksia markkinoilla. Puolue katsoo nykyisen teknologisen kehityksen ajaneen tekijänoikeus- ja patenttilainsäädännön sekä niiden pitkien suoja-aikojen ohi.[13]
Turun yliopiston professori Timo Soikkasen mukaan Piraattipuolue on osittain liberaalipuolueiden perinnön jatkaja. Se kuitenkin tekee poikkeuksellisen jyrkkiä kannanottoja yksilönvapauksien puolesta: ”Piraatit on kannanotoissaan ultraliberaali, jopa anarkistinen, puolue. Yksilö ja hänen oikeutensa ovat koko puolueen toiminnan keskiössä. Valtiota ei pidetä merkittävänä."[14]
Toiminta
Piraattipuolueen ja Itsenäisyyspuolueen vaalikontit Helsingin Narinkalla.
Piraattipuolueen perustamiskokous pidettiin Tampereella 24.–25. toukokuuta 2008.[2] Puolue merkittiin yhdistysrekisteriin syyskuussa 2008, jolloin se myös aloitti kannattajakorttien keräämisen tavoitteenaan päästä puoluerekisteriinkesäkuun 2009 europarlamenttivaaleja varten.[15][16] Puolue ei kuitenkaan ehtinyt rekisteriin ennen vaaleja. Toukokuussa 2009 Piraattipuolue ilmoitti saaneensa kokoon tarvittavat 5000 korttia[17], ja puolue merkittiin rekisteriin 13. elokuuta 2009.[3]
Syksyllä 2009 aloitti ilmestymisensä Piraattipuolueen lehti Purje, jonka ensimmäinen päätoimittaja oli Tapio Berschewsky.[18] Lehti lopetti ilmestymisensä 2013 Piraattipuolueen siirtäessä tiedotuksensa muihin kanaviin. Syksyllä 2015 Piraattipuolue avasi kiristyskirje.fi-verkkosivun,[19] joka tarjoaa ohjeita niille, jotka ovat saaneet lakitoimistojen lähettämän uhkasakkovaatimuksen tekijänoikeusloukkauksesta vertaisverkossa.
Tammikuussa 2016 Piraattipuolue oli saanut puolueiden kannatusmittauksessa prosentin kannatuksen.[20] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa piraatit oli vaaliliitossa feministisen puolueen, liberaalipuolueen ja eläinoikeuspuolueen kanssa. Vaalit olivat puolueelle tappio ja se menetti neljänneksen äänistään.
Puolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen kävi neuvotteluja liberaalien kanssa puolueiden yhdistämisestä. Tämä olisi merkinnyt piraattien lakkauttamista ja liittämistä liberaalien jäsenjärjestöksi.[8] Aiheesta järjestettiin marraskuun 2019 lopussa ylimääräinen puoluekokous, jossa aloite tyrmättiin. Puolueen koko hallitus uusittiin ja puheenjohtajaksi valittiin joensuulainen Pekka Mustonen, joka on toiminut puolueen Savo-Karjalan piirin puheenjohtajana.[21] Joulukuussa 2020 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin espoolainen Riikka Nieminen.
Piraattipuolue osallistui ensimmäistä kertaa vaaleihin lokakuussa 2009, kun Loviisassa järjestettiin uudet kunnallisvaalit kuntaliitoksen takia.[32] Piraattipuolueen yhden ehdokkaan lista keräsi 17 ääntä (0,2 %), eikä puolue saanut valtuutettuja.[33]
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Piraattipuolueella oli 127 ehdokasta 11 vaalipiirissä. Ehdokkaiden keski-ikä oli puolueista nuorin: 29 vuotta.[34] Puolue sai 15 103 ääntä (0,5 %). Ehdokkaista eniten ääniä, 1 074 kpl, sai Pasi Palmulehto.[35]
Europarlamenttivaaleissa 2014 puolue sai 0,7 prosenttia äänistä. Ehdokkaista eniten ääniä saivat Peter Sunde (2 911), Petrus Pennanen (1 186) ja Harri Kivistö (1 128). Piraatteja ei valittu europarlamenttiin.[39]
Eduskuntavaaleissa 2015 Piraattipuolue sai 0,85 prosenttia äänistä. Eniten ääniä sai Petrus Pennanen (1 972). Puolue ei saanut eduskuntapaikkoja.
Piraattipuolueen nuorisojärjestö Piraattinuoret perustettiin 5. helmikuuta 2009. Piraattinuoret ilmoittaa tavoitteekseen ”edistää nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi sekä olla politiikasta kiinnostuneiden nuorten kohtauspiste”. Piraattinuorten puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Maija Li Raudaskoski [56]. Piraattinuoret on Piraattipuolueen jäsenjärjestö. Nuorisojärjestöön voivat kuulua alle 28-vuotiaat.[57]