Pikkalanjoki (ruots. Pickalaån) on Siuntiossa, Uudellamaalla sijaitseva joki, joka kuuluu osaksi Siuntionjoen valuma-aluetta. Joki virtaa Vikträsk-järvestä Pikkalanlahteen. [1]
Historia
Ennen Pikkalanjokijoki oli kapea salmi ja nykyinen Vikträskin järvi oli merenlahti. Suomenlahdelta johti yli viisi kilometriä pitkä vesiväylä Pikkalanjokea pitkin kohti Siuntiota. Vesiväylän satamapaikka oli Sjundbyn linnalla. [1]
Laivaliikenne
Vuonna 1875 Uudenmaan rannikkoliikenne Oy ulotti reittiliikenteen Helsingistä Espoonlahdelle Luomaan. Vuonna 1884 siipipyörillä varustettu höyrylaiva Thyra alkoi liikennöidä Porkkalan ympäri Pikkalan rantaan. Höyrylaiva oli kooltaan 78 jalkaa pitkä ja siellä oli kaksi salonkia, ruokasali ja tupakkahytti. Edestakainen matka Siuntiosta Helsinkiin voitiin tehdä vuorokaudessa.[2]
Vuonna 1890 Pikkalasta oli laivayhteys sekä Helsinkiin että Turkuun. Pikkalan kartanon omistaja ruoppasi laivareitin Broändan sillalle ja rakensi Pikkalan sillan kaksiosaiseksi nostosillaksi, jotta laivat pääsivät kulkemaan sen ohi. Nostosillat olivat tuolloin vielä varsin harvinainen siltatyyppi Suomessa. Höyrylaivat Onni ja Ilma poikkesivat enimmillään jopa kolme kertaa viikossa Broändan laiturissa ja höyrylaiva Porkkalalle Pikkala oli jopa pääteasema. [1][3][2]
Matkustajalaivaliikenne loppui reitillä vuonna 1902, sillä juuri valmistuneesta rantaradasta oli tullut merkittävästi nopeampi kulkutapa. Uusi satama rakennettiin Pikkalanjoen alasuulle pääasiassa soraa ja halkoja kuljettavia proomuja ja lotjia varten. [1]
Hylky
Joessa sijaitsee myös puisen aluksen hylky. 1970-luvulla Broändan sillan tuntumassa havaittiin vedessä mäntyhirsiä ja veneen tai laivan kaaren pala noin sadan metrin alueella. Oletettavasti hylky sijaitsee jossain muualla ja vesi oli tuonut sen osia jokea pitkin alas Broändan sillalle.[4]
Pato
Joen alajuoksulla on Nokian rakentama Pikkalan pato. Meriveden ollessa alhaalla ja joen virtaaman ollessa vähäinen, padon yläpuolinen vedenkorkeus voi laskea huomattavan alas. Meriveden noustessa, joki ja järvi jäävät alemmaksi ja pato on silloin kiinni. Padolla säädellään meriveden ja makean veden sekoittumista. [5]
Lähteet
