Petr Chelčický ([heltši’tski]; noin 1390–1460) oli uskonnollinen uudistaja, syntyisin Etelä-Böömistä. Kiinnostuksesta hussilaiseen liikkeeseen hän lähti Prahaan, mutta kauhistuneena siitä verisestä voitosta, jonka hussilaiset Vyšehradissa 1420 olivat saaneet vihollisistaan, hän vetäytyi maatilalleen. Hän kirjoitti siellä muun muassa 'Postillan' ja 'Uskon verkon' (”Sieť viery”[1]).[2]
Uskonnollisissa mielipiteissään Chelčický sai vaikutteita John Wycliffeltä ja Jan Husilta, mutta ajattelijana hän on merkittävä moraalin ja yhteiskuntakysymysten alalla. Hän hylkää kaiken, mikä on ihmisten keksimää eli kirkolliset ja valtiolliset laitokset. Luopumiseen ensimmäisten kristittyjen ihanteista on syynä kirkon ja valtion liitto. Valtio on todelliselle kristitylle vain välttämätön paha. Hänen ei sovi käyttää hyväkseen maallista valtaa vaan nöyränä sietää vääryyttä, ei voimakeinoilla vastustaa pahaa eikä kostaa. Kirjoituksissaan Chelčický saarnaa varsinkin sotaa ja sotalaitosta vastaan. Kristittyjen joukossa ei saa olla eri säätyjä, vaan vallalla on oltava vapaus, tasa-arvoisuus ja rakkaus. Chelčickýn opilla oli suuri vaikutus Böömin ja Määrin veljeskuntiin.[2]
↑ abMikkola, J. J.: Chelčicky, Petr. Tietosanakirja osa 1, palsta 1602. (Artikkeli sisältää tekstiä, joka on tuotu tästä tekijänoikeusvapaasta lähteestä) Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909. Teoksen verkkoversio.
