Peter Levin Shaffer, salanimi: Peter Antony (15. toukokuuta 1926 Liverpool, Britannia[1] – 6. kesäkuuta 2016 Cork, Irlanti[2]) oli englantilainen näytelmäkirjailija. Monet hänen näytelmistään on palkittu ja useat on myös filmatisoitu, ehkä tunnetuimpana Wolfgang Amadeus Mozartin elämään löyhästi perustuva Amadeus. Myös hänen kaksoisveljensä Anthony Shaffer (1926–2001) oli kirjailija. Veljekset kirjoittivat yhdessä kolme romaania, jotka julkaistiin salanimellä Peter Antony.
Shaffer opiskeli historiaa Trinity Collegessa Cambridgen yliopistossa ja työskenteli muun muassa kaivosmiehenä, kirjakaupan apulaisena ja New Yorkin kirjastossa.lähde? Shafferin ensimmäinen näytelmä The Salt Land esitettiin BBC:llä. Shaffer vakiinnutti maineensa näytelmäkirjailijana 1958 näytelmällä Viidenlaista rakkautta (Five Finger Exercise). John Gielgud ohjasi näytelmän Lontoossa, ja se sai Evening Standard Drama Award -palkinnon. Seuraavana vuonna näytelmä siirtyi New Yorkiin, sai sielläkin hyvän vastaanoton ja toi Shafferille näytelmäkriitikoiden palkinnon (the Drama Critics Award).
Shafferin tuotanto on sekoitus filosofisia draamoja ja satiirisia komedioita. Valloittajat (The Royal Hunt of the Sun, 1964) on tragedia espanjalaisten Perun valloittamisesta, kun taas Black Comedy (1965) on esitys säkkipimeässä huoneessa kompastelevasta ryhmästä – vaikka näyttämö tulvii valossa.
Hevonen (Equus, 1973) toi Shafferille Tony-palkinnon parhaasta näytelmästä 1975, samoin kuin New Yorkin teatterikriitikoiden palkinnon. Näytelmä on matka 17-vuotiaan tallirengin mieleen – poika on puhkonut kuuden hevosen silmät – ja sitä esitettiin yli tuhat kertaa Broadwaylla. Näytelmää seurasi toinen suurmenestys 1979, Amadeus, jonka Lontoon-produktio voitti the Evening Standard Drama Award -palkinnon ja teatterikriitikoiden palkinnon (The Theatre Critics Award).
Amadeuksen aiheena on Wolfgang Amadeus Mozartin ja hovisäveltäjä Antonio Salierin kuvitteellinen tarina. Salieri ei voi ymmärtää, miten hänen rivona kakarana pitämänsä Mozart voi luoda niin jumalaista musiikkia, joten kateudenpuuskassa hän päättää tuhota nuoren kilpailijansa. Broadwaylle siirryttyään näytelmä sai parhaan näytelmän Tonyn 1981, ja esityksiä kertyi toista tuhatta.
Monet Shafferin näytelmistä on filmattu Viidenlaista rakkautta (1962), Valloittajat (1969), Hevonen (1977) ja Amadeus (1984), joka sai kahdeksan Oscaria, muun muassa parhaasta elokuvasta.
Tuotantoa
Romaanit
Kirjoitti yhdessä veljensä kanssa, julkaistiin salanimellä ”Peter Anthony”.
- The Woman in the Wardrobe (1951)
- How Doth the Little Crocodile? (1952)
- Withered Murder (1955)
Suomennetut näytelmät
- Equus – Hevonen (Equus, 1973), suom. Tarja Istala, Helsinki: Työväen näyttämöiden liitto 1982[3][4]
- Amadeus (1979), suom. Esko Elstelä, Suomen Teatteritoimisto 1981 – suom. Sami Parkkinen, Suomen Teatteritoimisto 2000[4]
- Musta komedia eli Ihan pimeetä, (Black Comedy, 1965); suomentanut Seppo Loponen, Helsinki: Suomen Teatteriliitto [i.a.][3][4]
- Hirviön lahja (The Gift of the Gorgon), suomentanut Kristiina Drews, Helsinki: Näytelmäkulma 1994[3][4]
- Valkoiset valheet (The White Lie); suomentanut Seppo Loponen, Helsinki: Näytelmäkulma 1994[3]
Muut näytelmät
- The Salt Land (1954)
- Balance Of Terror (1957)
- The Prodigal Father (1957)
- The Private Ear ja The Public Eye (1962)
- The Establishment (1963)
- The Merry Roosters Panto (1963)
- Black Comedy (1965)
- The White Liars (1967)
- The Battle of Shrivings (1970)
- Black Mischief (1983)
- Yonadab (1985)
- Lettice and Lovage (1987)
- This Savage Parade (1987)
- Whom Do I Have The Honour Of Addressing? (1990)
- The Gift of the Gorgon (1992)
- Footfalls (1993)
Filmografia
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
