Persianruusu (Rosa foetida) on Lounais-Aasiassa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji.[1][2] Ruusu on saanut tieteellisen nimensä kukkiensa tuoksusta, jota pidetään epämiellyttävänä. Latinanfoetida tarkoittaa ”pahaa hajua”. Ruususta käytetään myös nimeä Rosa lutea, mikä viittaa sen keltaiseen väriin. Persianruusu kulkeutui Eurooppaan 1600-luvulla Iranista. Sitä kutsutaan myös nimellä ’Austrian yellow’, koska se tuli Eurooppaan Itävallan kautta.[3] Ruusu on vuonna 1597 kuvattu englantilaisen kasvitieteilijä John Gerardin julkaisussa Gerard's Herbal.[4]
Persianruusu kasvaa noin 1,5 metriä korkeaksi, pystyksi, runsaasti haaroittuneeksi pensaaksi. Lehdet ovat pienikokoiset, tummanvihreät ja kiiltävät. Kukat ovat väriltään keltaiset, halkaisijaltaan noin 5 cm, ja niissä on viisi terälehteä. Kukkien tuoksu on vahva ja epämiellyttävä. Persianruusu muodostaa pyöreitä, oranssinpunaisia kiulukoita. Persianruusu on hyvin kuivuutta kestävä.[4][5]
A Persiaruusu (Rosa foetida) BPimpinellaruusu (Rosa spinosissima).
Persianruususta on luonnossa syntynyt muunnos, persiankeltaruusu (Rosa foetida 'Persiana'), joka kasvutapansa puolesta on kuin persianruusu, mutta sen kukat vain ovat kerrannaiset. Persiankeltaruusu tuotiin Eurooppaan Iranista vuonna 1837.[3][7] Koska Euroopassa ei ole ollut luonnonvaraisesti kasvavia keltaisia ruusuja, ovat persianruusun ja persiankeltaruusun geeniperimät olleet tärkeässä asemassa keltaisten ruusujen jalostuksessa.[3][7] Jalostamalla, luonnossa risteytymällä tai mutaatioiden kautta ovat syntyneet muun muassa seuraavat keltaiset tai keltasävyiset ruusulajikkeet:
harisoninkeltaruusu (Rosa ’Harison’s Yellow’) Harisoninkeltaruusu on persianruusun (Rosa foetida) ja pimpinellaruusun (Rosa spinosissima) todennäköisesti luonnossa syntynyt risteymä.[8]
viljaminkeltaruusu (Rosa ’William’s Double Yellow’) Viljaminkeltaruusu on persianruusun (Rosa foetida) ja pimpinellaruusun (Rosa spinosissima) risteymä, jonka kehitti englantilainen John Williams vuonna 1820.[9]
Rosa 'Agnes'Rosa 'Agnes' -lajike on persiankeltaruusun (Rosa foetida 'Persiana') ja kurtturuusun (Rosa rugosa) risteymä. Ruusun risteytti kanadalainen William Saunders 1900-luvun alkupuolella.[10]
Rosa ’Aicha’Rosa ’Aicha’ on teehybridi ’Souvenir de Jacques Verschuren’ ja pimpinellahybridi ’Guldtopin’ risteymä, jonka kehitti tanskalainen Valdemar Petersen vuonna 1959.[11]Rosa ’Guldtop’ on puolestaan persianruusun (Rosa foetida) ja pimpinellaruusun (Rosa spinosissima) risteymä, jonka kehitti tanskalainen Aksel Olsen.[12]
kapusiiniruusu (Rosa foetida ’Bicolor’) Kapusiiniruusu on persianruusun (Rosa foetida) silmumutaatio.[13]
Rosa 'Soleil d'Or' (’Persian Yellow’)Rosa 'Soleil d'Or' -lajike on ranskalaisen Joseph Pernet-Ducherin 1880-luvulla kehittämä persiankeltaruusun (Rosa foetida 'Persiana') ja Rosa 'Antoine Ducherin' risteytys.[14]
Käyttö koristepensaana
Persianruususta ei tullut suosittua tavallisten puutarhaviljelijöiden keskuudessa 1600-luvulla, kun se tuotiin Iranista, koska sillä oli vaatimaton villiruusumainen ulkonäkö ja epämiellyttävä tuoksu.[3] Sitä ei nykyisinkään juurikaan viljellä tai käytetä koristepensaana.
Lähteet
↑ abRosa foetida Herrm.Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens – Kew Science. Viitattu 11.11.2020. (englanniksi)
↑Rosa foetidaKassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto.fi Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Viitattu 11.11.2020.
↑ abcdGudrun Manell & Bertil K. Johansson: Ruusut – Suomen oloihin soveltaen suomentanut Hannele Vainio - Otava 1998. Sivut 69–70.
