Owain Glyndŵr (myös Owain Glyn Dŵr, Owain ap Gruffudd Fychan tai Owen Glendower[1]) oli walesilainen maanomistaja, joka tuli tunnetuksi viimeisenä itsenäisenä walesilaisena hallitsijana johtamansa kapinan aikana vuosina 1400–1415. Kapina Englantia vastaan alkoi menestyksekkäästi, mutta englantilaisten onnistui lopulta tukahduttaa se ja vallata menettämänsä alueet takaisin. Glyndŵr itse katosi vuonna 1415, eikä hänen kohtaloaan tunneta. Glyndŵrin hahmo nousi esiin walesilaisessa kansallisuusaatteessa 1900-luvun puolella liikkeen sankarihahmona.
Owain Glyndŵr syntyi 1350-luvulla englantilais-walesilaiseen sukuun, jolla oli jonkin verran vaikutusvaltaa Luoteis-Walesissa.[3] Isänsä puolelta Glyndŵr polveutui Powysin kuninkaista ja hänen äitinsä kuului Deheubarthin hallitsijasukuun. Hän sai koulutuksen Inns of CourtissaLontoossa ja otti osaa sotaretkeen Skotlantiin. Sittemmin Glyndŵr asettui Walesiin rikastuneena aatelismiehenä, jota elättivät tilukset Carrogissa ja Sycharthissa.[1]
1300-luvun Walesissa vallitsi mutkikas taloudellinen ja poliittinen tilanne. Wales oli liitetty Englantiin Llywelyn ap Gruffuddin kuoleman jälkeen Edvard I:n valtakaudella vuonna 1282. Englantilaisvalta toi mukanaan esimerkiksi korkean verotuksen ja paikallisten oikeuksien menetyksen. Aluetta koettelivat myös talouden rakennemuutos, sekä musta surma.[1] Vuonna 1399 olot muuttuivat edelleen epävakaammiksi, kun Englannin kuningas Rikhard II syöstiin vallasta ja kuninkaaksi nousi Henrik IV. Glyndŵrillä oli puolestaan maakiista naapurinsa Reginald de Greyn kanssa ja kiista kärjistyi lopulta Glyndŵrin johtamana kapinaksi.[1]
16. syyskuuta 1400 Glyndŵr julisti itsensä Walesin prinssiksi ja hyökkäsi englantilaisten Pohjois-Walesissa hallitsemia kaupunkeja, kuten Rhuthunia vastaan. Glyndŵr julistettiin lainsuojattomaksi ja hänen tiluksensa takavarikoitiin. Kapina jatkui kuitenkin tästä huolimatta sissisodan tapaan ja se keräsi myös lisää kannattajia. Pohjois-Walesista kapinaliike levisi käsittämään lopulta koko maan ja Glyndŵrin joukot ottivat useita voittoja Henrik IV:n joukoista. Vuoteen 1405 mennessä Glyndŵr hallitsi paitsi Walesia, mutta myös joitakin alueita Englannin puolella. Glyndŵrin saavutukset eivät jääneet pelkästään taistelutantereille. Hän solmi myös diplomaattisuhteet Ranskan ja Skotlannin kanssa, sekä muodosti liiton Edmund Mortimerin ja Northumberlandissa hallinneen Percy-suvun kanssa. Sisäpolitiikan saralla Glyndŵr perusti parlamentin, joka kokoontui ensimmäistä kertaa Machynllethissä vuonna 1404. Suunnitelmissa oli myös itsenäisen Walesin kirkon perustaminen, sekä maan oma yliopistolaitos. Ennen suunnitelmien toteuttamista Glyndŵrin sotaonni alkoi kuitenkin kääntyä.[1] Englantilaiset valtasivat pikku hiljaa Glyndŵrin valtaamat linnat ja alueet takaisin, jolloin kapina muuttui jälleen vuoteen 1408 mennessä sissiliikkeen tapaiseksi.[3]
Glyndŵrin elämästä vuoden 1412 jälkeen ei tiedetä. Hänen uskotaan kuitenkin eläneen mahdollisesti vuoteen 1416 asti ja viettäneen viimeiset päivänsä Monningtonissa, Herefordshiressä, jossa hänen tyttärensä Alys asui.[4] On esitetty, että Glyndŵr olisi haudattu CarmarthenshirenLlanwrdassa sijaitsevan St Cwrdafin kirkon alle, jonne se olisi siirretty Herefordshirestä.[5]
Omana aikanaan Glyndŵriä pidettiin maan entisen loistokauden palauttajana, jonka uskottiin ajavan vieraat maahantunkeutujat Walesista. Glyndŵriä edelsivät monet saman kaltaiset hahmot walesilaisessa historiassa, kuten kuningas Arthur, Owain Lawgoch ja Cadwaladur. Aikalaiset uskoivat erilaisiin tällaisiin hahmoihin liittyviin ennustuksiin, joita Glyndŵr osasi myös käyttää hyväkseen. Hänen tiedetään esimerkiksi nostaneen niitä esille kirjeissään Skotlannin kuninkaalle ja Irlannin aatelistolle. Kun kapina kuitenkin kukistui, annettiin painoarvoa hänen katoamiselleen. Aikalaislähde vuodelta 1422 kuvailee monien sanoneen hänen kuolleen ja vielä osan uskovan hänen olevan elossa. Syntyneissä tarinoissa hänen sanotaan esimerkiksi vain odottavan oikeaa hetkeä nousta taas unestaan jossain alueen kukkuloilla. Ympäri Walesia tunnetaan paikkoja, jotka liitetään tavalla tai toisella Glyndŵrin tekemisiin. Esimerkiksi useita luolia tunnetaan Glyndŵrin piilopaikkoina. William Shakespeare kuvasi Glyndŵrin johtaman sodan alkuvaiheita näytelmässään Henrik VI.[1]
Glyndŵrin tarina ja sota englantilaisia vastaan teki hänestä walesilaisen kansallisuusaatteen keskeisen hahmon 1900-luvun puolella. Nimi on nostettu esiin esimerkiksi politiikassa ja protestilauluissa. Meibion Glyndŵr oli ryhmä, joka esimerkiksi poltti englantilaisten omistamia loma-asuntoja Walesissa.[1]
Lähteet
↑ abcdefgJohn T. Koch: Celtic Culture - A Historical Encyclopedia, s. 1407-1409. (Volume IV M–S) ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-85109-445-8(englanniksi)
↑History of Wales Welsh Government. Viitattu 29.12.2017. (englanniksi)
