Otto Reinhold Yxkull (11. elokuuta 1670 Tallinna – 10. joulukuuta 1746 Turku) oli Ruotsissa aateloituun baltiansaksalaiseen Uexküllin sukuun kuulunut kenraalimajuri ja vapaaherra. Hän vaikutti Suomessa Suuren Pohjan sodan aikana karoliiniarmeijassa ja toimi myöhemmin myös Turun ja Porin läänin maaherrana.[1]
Elämä
Sotilasura
Yxkull suuntautui isänsä tavoin jo nuorena sotilasuralle. Vuonna 1687 hänet ylennettiin kornetiksi Tiesenhausenin liivinmaalaisessa ratsuväkirykmentissä. Vuosina 1689–1692 Yxkull taisteli yhdeksänvuotisessa sodassa ranskalaisia vastaan. Suuren Pohjan sodan aikana hänet ylennettiin ensin kenraaliadjutantiksi ja myöhemmin vuonna 1711 Ykskull toimi yliluutnanttina Turun läänin jalkaväkirykmentissä ja vuodesta 1713 lähtien Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä. Joulukuussa 1717 hänet ylennettiin ratsuväen kenraalimajuriksi.
Yxkull osallistui muun muassa Suuren Pohjan sodan Suomessa päättäneeseen Napuen taisteluun Isossakyrössä vuonna 1714. Hän oli mukana myös Carl Gustaf Armfeltin johtamalla Trondheimin sotaretkellä, joka suuntautui vuonna 1718 Norjaan tarkoituksenaan valloittaa Trondheim.
Viimeiset vuodet
Sotilasuransa jälkeen Yxkull toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuodesta 1722 lähtien aina kuolemaansa 1746 saakka. Hän osoitti tehtävässä taitavuutta etenkin elinkeinojen kehittäjänä.[1] Hänet aateloitiin vapaaherraksi 1730. Yxkull oli naimisissa kahdesti saaden yhdeksän lasta, joista kahdeksan oli tyttöjä. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija ; Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 603. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
Aiheesta muualla
