Kaarle Oskari Metsola (4. lokakuuta 1874 Kiikka – 8. elokuuta 1951 Kalajoki) oli suomalainen kanttori, laulun- ja soitonopettaja, kuoronjohtaja ja Keski-Pohjanmaan laulu-maakuntalaulun säveltäjä ja sanoittaja.[1]
Metsolan vanhemmat olivat maanviljelijä, herastuomari Isak Juhonpoika (Prihti) ja Vilhelmiina Erkintytär. Kansakoulun jälkeen hän suoritti asevelvollisuutensa Suomen kaartissa ja opiskeli sitten Emil Sivorin johtamassa Viipurin lukkari-urkurikoulussa josta hän valmistui 1898. Kouluaikanaan hän sovitti kansanlauluja ja johti Viipurin VPK:n mieskuoroa.[1]
Metsola oli aluksi lukkarin viransijaisena ja kiertokoulun opettajana Pälkjärvellä. Vuonna 1900 hänestä tuli Längelmäen vakinainen lukkari. Metsola toimi lisäksi Längelmäellä kunnankirjurina, säästöpankin kamreerina sekä kuntakokouksen puheenjohtajana ja laulu- ja soittokuntien johtajana. Vuonna 1907 hän oli mukana perustamassa Suomen kanttori-urkuriliittoa. Vuonna 1909 Metsola siirtyi lukkariksi Kauvatsalle. Täällä hän oli myös kuntakokouksen ja kunnanvaltuuston sekä Kauvatsan kansakoulujen johtokunnan puheenjohtajana, toimi yhdeksän vuotta postitoimistonhoitajana sekä 19 vuoden ajan Satakunnan nuorisoseurojen liiton musiikinneuvojana. Hän kirjoitti Kauvatsalla muistiin 100 kansansävelmää ja hänestä tuli 1921 Satakunnan nuorisoseurojen liiton kunniajäsen. Metsola sai director cantus-arvonimen vuonna 1920.[1]
Metsola muutti 1921 Kalajoelle jossa hän oli seurakunnan kanttorina ja kunnan palveluksessa 30 vuoden ajan. Hänestä tuli Kalajoen kunnan rahastonhoitaja 1922 ja kunnankirjurina hän oli 1923–1944. Metsola oli Pohjolan Osake-Pankin Kalajoen konttorin johtajana 1944–1946. Talvikausina 1923–1926 Metsola oli virkavapaana ja toimi silloin Hämeenlinnan alakansakoulunopettajaseminaarin soiton- ja laskennonopettajana, Hämeenlinnan tyttökoulun laulunopettajana sekä Hämeenlinnan raittiusseuran sekakuoron johtajana. Kalajoella Metsola toimi laulunopettajana ja johti muun muassa Kalajoen Sekakuoroa. Hän teki sekakuorolle pieniä laulelmia ja kansanlaulusovituksia. Metsolan lauluja julkaistiin muun muassa Hengellisiä lauluja ja virsiä ja Siionin sointuja-kokoelmissa sekä Kansanvalistusseuran julkaisemassa kokoelmassa Sekaäänisiä lauluja. Metsolan säveltämä ja sanoittama Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu "Näät kuinka rannat viljavat…" sai ensiesityksensä Kalajoen Sekakuoron esittämänä Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton perustamiskokouksessa Kalajoella vuonna 1930. Metsola sai vuonna 1944 director musices-arvonimen ja hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi ja Kansanavun ansioristi.[1]
Oskari Metsola oli naimisissa vuodesta 1905 Anna Impi Lagerbladin (1882–1951) kanssa. [1]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
