Nyman kilpaili HIFK:n väreissä 1930-luvulla. Hän oli mukana vuoden 1934 Suomen mestaruuden voittaneessa 4 × 100 metrin joukkueessa ja pronssia voittaneessa 4 × 400 metrin joukkueessa. Hän kuului vuoden 1936 olympiavalmennettaviin kisamatkan kuitenkaan toteutumatta.[3]
Urheilu-uransa jälkeen hän toimi ruotsinkielisen yleisurheiluliiton SFI:n puheenjohtajana vuosina 1959–1970 ja ruotsinkielisen urheilun keskusjärjestön CIF:n hallituksessa vuosina 1959–1972 ja sen jälkeen puheenjohtajana.[3] Vuonna 1989 hänelle myönnettiin suomalaisen urheilun korkein tunnustus eli Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.
Siviiliammatiltaan Nyman oli juristi ja toimi valmistuttuaan oikeusneuvosmiehenä.
