Neitsyt Marian syntymän kirkko valmistui vuonna 1847. Se rakennettiin Pyhän Synodin varoilla. Kirkon suunnittelijaksi mainitaan usein Louis Visconti, mutta todennäköisempänä suunnittelijana pidetään Carlo Viscontia (1774–1852)[1]. Kirkko rakennettiin tiilestä ja rapattiin sekä ulkoa että sisältä. Kirkon pinta-ala on 264 m². Kirkon pääsisäänkäynti on kellotornin alaosassa. Kirkkosalin keskellä on suuri kupoli. Kirkkoa korjattiin vuonna 1898 ja vuosina 1933–1936.
Irtaimisto
Kirkon ikonostaasin arvokkaimmat ikonit olivat Kaikkein pyhimmän Jumalan Synnyttäjän ylistys-ikoni ja pyhän Nikolaoksen ikoni. Kirkonkelloja oli yhteensä kahdeksan, joista vanhin oli vuodelta 1649.
Sota-aika
Kirkko ei kärsinyt tuhoja talvisodan ilmapommituksissa. Sodan päätyttyä se oli kuitenkin luovutettava Neuvostoliitolle. Venäläiset käyttivät kirkkoa sodan jälkeen muun muassa vaatevarastona ja tallina. Suomalaiset valtasivat Käkisalmen takaisin jatkosodan alussa 1941. Venäläiset sytyttivät kaupungin palamaan perääntyessään. Vaikka kaupungista tuhoutui noin 90 %, säästyi Neitsyt Marian syntymän kirkko tuholta. Jatkosodan aikana kirkko saatiin vähäisillä korjauksilla takaisin kirkolliseen käyttöön. Vuonna 1944 kirkko oli taas jätettävä venäläisille. Osa kirkon esineistöstä saatiin pelastettua evakuointien yhteydessä.
Nykytila
Jatkosodan jälkeen kirkosta ei juuri huolehdittu ja se kävi huonokuntoiseksi. Neuvostoliiton hajottua on kirkkoa korjattu ja nykyisin se on jälleen toimiva kirkko Konevitsan luostarin alaisuudessa.
Aikaisemmat kirkot
Käkisalmen ortodoksinen seurakunta on ikivanha, eikä sen ensimmäisistä kirkoista ole tietoja. Vuonna 1500 mainitaan kaupungissa olleen kolme ortodoksista kirkkoa ja kolme luostaria kirkkoineen. Vuonna 1681 rakennettu Käkisalmen luterilainen kirkko muutettiin ortodoksiseksi vuonna 1710. Tämä kirkko purettiin vuonna 1898.
Lähteet
Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide, toimittanut Kristina Thomenius ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-018-2
