1 Pelkkä sijoitusnumero viittaa sijoitukseen runkosarjassa omassa konferenssissaan. Muut merkinnät viittaavat millä kierroksella pudotuspelejä joukkue putosi jatkosta.
Muutokset kauden aikana
6. lokakuuta Houston Texans erotti päävalmentajansa Bill O’Brienin joukkueen hävittyä neljä ensimmäistä otteluaan. Hänen tilalleen palkattiin väliaikaiseksi valmentajaksi Romeo Crennel.[1]
11. lokakuuta Atlanta Falcons erotti päävalmentajansa Dan Quinnin, kun Falcons oli hävinnyt kauden viisi ensimmäistä otteluaan.[2] Joukkueen puolustuksen koordinaattori Raheem Morris valittiin hänen tilalleen väliaikaiseksi päävalmentajaksi.[3]
28. marraskuuta Detroit Lions erotti päävalmentajansa Matt Patrician. Hänen tilalleen väliaikaiseksi päävalmentajaksi valittiin hyökkäyksen koordinaattori Darrell Bevell.[4]
Ennen runkosarjan aloitusta
Siirtorajat
Waivers-lista avattiin 3. helmikuuta.[5] Franchise- ja transition-pelaajat, joiden siirto-oikeuksia on rajattu, piti olla merkittynä 12. maaliskuuta mennessä.[6] Seuraavat joukkueet käyttivät franchise tagin:[6]
18. maaliskuuta mennessä joukkueiden piti tehdä sopimusehdotukset sopimuksettomille pelaajilleen, ja samana päivänä kaikkien joukkueiden pelaajabudjetin piti olla palkkakaton alla. Samalla myös kaikki vuoden 2019 sopimukset päättyivät ja siirtoaika alkoi. Waiver-lista suljettiin 6. syyskuuta.[7]
Ennen varaustilaisuutta pidettävä NFL-tulokkaiden katselmustilaisuus eli NFL Scouting Combine pidettiin 23. helmikuuta – 2. maaliskuuta Indianapolisissa.[8][9] Itse varaustilaisuus pidettiin virtuaalisesti 23.–25. huhtikuuta. Alun perin se piti järjestää Las Vegasissa,[10] mutta maaliskuussa 2020 ilmoitettiin, että koronaviruspandemian takia varaustilaisuudessa ei järjestetä julkisia tapahtumia eikä esimerkiksi pelaajia kutsuta tilaisuuteen. Varaustilaisuuden ensimmäinen varausvuoro oli Cincinnati Bengalsilla.[11]
Varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana varattiin pelinrakentaja Joe Burrow, joka pelasi yliopistotasolla Louisianan osavaltionyliopistossa. LSUsta varattiin yhteensä neljätoista pelaajaa, mikä oli eniten kaikista yliopistoista[12].
Harjoitusottelut
Harjoitusotteluiden aikataulu julkaistiin huhtikuussa 2020.[13] Myöhemmin heinäkuussa NFL ilmoitti, että runkosarjaa edeltäviä harjoitusotteluita ei pelata ollenkaan.[14]
Pelijärjestelmä
Runkosarja pelattiin 17 viikon aikana. Ensimmäinen peli pelattiin 10. syyskuuta ja viimeiset ottelut 3. tammikuuta. Jokainen joukkue pelasi runkosarjassa 16 ottelua, joten jokaisella joukkueella oli yksi väliviikko. Runkosarjan ottelut määräytyivät seuraavasti:[15]
Jokainen joukkue pelasi oman divisioonan joukkuetta vastaan kahdesti, kerran kotonaan ja kerran vieraissa.
Intra-conference, konferenssin sisällä divisioonille oli omat parit. Jokainen joukkue pelasi yhden ottelun divisioonaparin joukkuetta vastaan. Parit vaihtelevat vuosittain.
Joukkueelle määritettiin kahdesta jäljelle jääneestä konferenssinsa divisioonasta vastustaja edellisen kauden tulosten perusteella. Esimerkiksi omassa divisioonassaan 3. sijoittunut pelasi muissa divisioonissa edellisellä kaudella 3. sijoittuneita joukkueita vastaan.
Inter-conference, divisioonalle määritettiin divisioonapari toisesta konferenssista. Joukkue pelasi jokaista tämän divisioonan joukkuetta vastaan yhden ottelun.
Cincinnati Bengals, Cleveland Browns, Pittsburgh Steelers, Dallas Cowboys, Jacksonville Jaguars, Kansas City Chiefs, New York Giants, Tennessee Titans
Cincinnati Bengals, Cleveland Browns, Pittsburgh Steelers, Houston Texans, Indianapolis Colts, New England Patriots, Philadelphia Eagles, Washington Football Team
Baltimore Ravens, Cincinnati Bengals, Cleveland Browns, Denver Broncos, Houston Texans, Indianapolis Colts, Philadelphia Eagles, Washington Football Team
Baltimore Ravens, Cincinnati Bengals, Cleveland Browns, Buffalo Bills, Dallas Cowboys, Jacksonville Jaguars, New York Giants, Tennessee Titans
Baltimore Ravens, Cincinnati Bengals, Pittsburgh Steelers, Houston Texans, Indianapolis Colts, Las Vegas Raiders, Philadelphia Eagles, Washington Football Team
Baltimore Ravens, Cincinnati Bengals, Pittsburgh Steelers, Dallas Cowboys, Jacksonville Jaguars, New York Giants, New York Jets, Tennessee Titans
Baltimore Ravens, Cleveland Browns, Pittsburgh Steelers, Dallas Cowboys, Jacksonville Jaguars, Los Angeles Chargers, New York Giants, Tennessee Titans
Baltimore Ravens, Cleveland Browns, Pittsburgh Steelers, Houston Texans, Indianapolis Colts, Miami Dolphins, Philadelphia Eagles, Washington Football Team
Indianapolis Colts, Jacksonville Jaguars, Tennessee Titans, Baltimore Ravens, Cincinnati Bengals, Green Bay Packers, Minnesota Vikings, New England Patriots
Indianapolis Colts, Jacksonville Jaguars, Tennessee Titans, Chicago Bears, Cleveland Browns, Detroit Lions, Kansas City Chiefs, Pittsburgh Steelers
Kansas City Chiefs, Los Angeles Chargers, Las Vegas Raiders, Buffalo Bills, Miami Dolphins, New Orleans Saints, Tampa Bay Buccaneers, Tennessee Titans
Kansas City Chiefs, Los Angeles Chargers, Las Vegas Raiders, Atlanta Falcons, Carolina Panthers, New England Patriots, New York Jets, Pittsburgh Steelers
Dallas Cowboys, New York Giants, Washington Football Team, Baltimore Ravens, Cincinnati Bengals, Los Angeles Rams, New Orleans Saints, Seattle Seahawks
Dallas Cowboys, New York Giants, Washington Football Team, Arizona Cardinals, Cleveland Browns, Green Bay Packers, Pittsburgh Steelers, San Francisco 49ers
New York Giants, Philadelphia Eagles, Washington Football Team, Arizona Cardinals, Atlanta Falcons, Cleveland Browns, Pittsburgh Steelers, San Francisco 49ers
New York Giants, Philadelphia Eagles, Washington Football Team, Baltimore Ravens, Cincinnati Bengals, Los Angeles Rams, Minnesota Vikings, Seattle Seahawks
Dallas Cowboys, Philadelphia Eagles, Washington Football Team, Arizona Cardinals, Cleveland Browns, Pittsburgh Steelers, San Francisco 49ers, Tampa Bay Buccaneers
Dallas Cowboys, Philadelphia Eagles, Washington Football Team, Baltimore Ravens, Chicago Bears, Cincinnati Bengals, Los Angeles Rams, Seattle Seahawks
Chicago Bears, Green Bay Packers, Minnesota Vikings, Houston Texans, Indianapolis Colts, New Orleans Saints, Tampa Bay Buccaneers, Washington Football Team
Chicago Bears, Green Bay Packers, Minnesota Vikings, Arizona Cardinals, Atlanta Falcons, Carolina Panthers, Jacksonville Jaguars, Tennessee Titans
Atlanta Falcons, Carolina Panthers, Tampa Bay Buccaneers, Green Bay Packers, Kansas City Chiefs, Los Angeles Chargers, Minnesota Vikings, San Francisco 49ers
Atlanta Falcons, Carolina Panthers, Tampa Bay Buccaneers, Chicago Bears, Denver Broncos, Detroit Lions, Las Vegas Raiders, Philadelphia Eagles
Carolina Panthers, New Orleans Saints, Tampa Bay Buccaneers, Chicago Bears, Denver Broncos, Detroit Lions, Las Vegas Raiders, Seattle Seahawks
Carolina Panthers, New Orleans Saints, Tampa Bay Buccaneers, Dallas Cowboys, Green Bay Packers, Kansas City Chiefs, Los Angeles Chargers, Minnesota Vikings
Atlanta Falcons, Carolina Panthers, New Orleans Saints, Green Bay Packers, Kansas City Chiefs, Los Angeles Chargers, Los Angeles Rams, Minnesota Vikings
Atlanta Falcons, Carolina Panthers, New Orleans Saints, Chicago Bears, Denver Broncos, Detroit Lions, Las Vegas Raiders, New York Giants
Atlanta Falcons, New Orleans Saints, Tampa Bay Buccaneers, Arizona Cardinals, Chicago Bears, Denver Broncos, Detroit Lions, Las Vegas Raiders
Atlanta Falcons, New Orleans Saints, Tampa Bay Buccaneers, Green Bay Packers, Kansas City Chiefs, Los Angeles Chargers, Minnesota Vikings, Washington Football Team
Arizona Cardinals, Los Angeles Rams, San Francisco 49ers, Dallas Cowboys, Minnesota Vikings, New England Patriots, New York Giants, New York Jets
Arizona Cardinals, Los Angeles Rams, San Francisco 49ers, Atlanta Falcons, Buffalo Bills, Miami Dolphins, Philadelphia Eagles, Washington Football Team
Arizona Cardinals, San Francisco 49ers, Seattle Seahawks, Chicago Bears, Dallas Cowboys, New England Patriots, New York Giants, New York Jets
Arizona Cardinals, San Francisco 49ers, Seattle Seahawks, Buffalo Bills, Miami Dolphins, Philadelphia Eagles, Tampa Bay Buccaneers, Washington Football Team
V = voitto, H = tappio, T = tasapeli, VK = väliviikko
Pudotuspelit
Ennen kautta joukkueomistajien kokous päätti, että pudotuspeleihin pääsee neljätoista joukkuetta entisen kahdentoista sijaan. Täten jokaisesta konferenssista pudotuspeleihin pääsi divisioonavoittajien lisäksi kolme villi kortti -joukkuetta. Muutos tarkoitti samalla, että vain konferenssin voittaja pääsi suoraan toiselle kierrokselle.[18][19]
1. kierros eli villi kortti -kierros pelattiin 9. - 10. tammikuuta. Ensimmäisessä ottelussa kohtasivat AFC Eastin voittaja Buffalo Bills ja AFC Southin toinen Indianapolis Colts. Ottelun ensimmäisestä pistesuorituksesta vastasi Coltsin potkaisija Rodrigo Blankenship, joka teki 30 jaardia pitkän potkumaalin. Bills kuitenkin teki ottelun ensimmäisen touchdownin, kun Dawson Knox teki kolme jaardia pitkän maalin Josh Allenin syötöstä. Toisella neljänneksellä Coltsin keskushyökkääjä Jonathan Taylor juoksi yhden jaardin pituisen maalin. Bills kuitenkin siirtyi takaisin johtoon puoliajan lopulla, kun Allen juoksi viisi jaardia pitkän maalin. Kolmannen neljänneksen ensimmäisellä hyökkäysvuorolla Bills lisäsi johtoaan tilanteeseen 17–10 Tyler Bassin 46 jaardia pitkällä kenttäpotkumaalilla. Viimeisen neljänneksen ensimmäisellä hyökkäysvuorolla Stefon Diggs teki 35 jaardia pitkän maalin Allenin syötöstä. Colts pystyi kaventamaan ottelun tilanteeseen 24–16 seuraavalla hyökkäysvuorolla, kun Philip Rivers syötti yhdeksän jaarida pitkän maalin Zach Pascalille. Bass teki seuraavalla hyökkäysvuorolla 54 jaardia pitkän maalin ja lisäsi Billsin johdon 11 pisteeseen. Colts pääsi kolmen pisteen päähän, kun Jack Doyle teki 27 jaardia pitkän maalin Riversin syötöstä. Tämä jäi ottelun viimeiseksi pistesuoritukseksi, joten ottelu päättyi lopulta Billsin 27–24 voittoon.[21]
Toisessa ottelussa kohtasivat NFC Westin voittaja Seattle Seahawks ja saman divisionan toinen Los Angeles Rams. Ottelun ensimmäinen pistesuoritus oli Ramsin potkaisijan Matt Gayn tekemä 40 jaardia pitkä kenttäpotkumaali. Seahawks tasoitti ottelun, kun Jason Myers onnistui 50 jaardia pitkässä potkumaalissa. Gay teki seuraavalla hyökkäysvuorollaan ottelun toisen potkumaalinsa. Seuraavalla hyökkäysvuorolla Seahawksin pelinrakentaja Russell Wilson heitti syötönkatkon, jonka katkaisi Ramsin puolustaja Darious Williams. Williams teki syötönkatkon jälkeen suoraan Ramsille touchdownin. Seahawks teki kuitenkin seuraavalla hyökkäysvuorollaan touchdownin, kun DK Metcalf teki 51 jaardia pitkän maalin Wilsonin syötöstä. Rams kuitenkin pystyi kasvattamaan johtonsa tilanteeseen 20–10 vielä ennen puoliaikaa, kun Cam Akers teki viisi jaardia pitkän juoksumaalin. Kolmannen neljänneksen aluksi Seahawks kavensi ottelun tilanteeseen 20–13 Mayersin 52 jaardia pitkällä potkumaalilla. Seuraava pistesuoritus tehtiin seuraavan neljänneksen alussa, kun Gay teki 36 jaardia pitkän maalin. Rams kasvatti johtonsa 17 pisteeseen, kun Jared Goff syötti 15 jaardia pitkän maalin Robert Woodsille. Seahawks pystyi vielä kaventamaan ottelun tilanteeseen 30–20, kun Wilson syötti Metcalfille 12 jaardia pitkän maalin. Tämä jäi samalla ottelun lopputulokseksi.[22]
Kolmannessa ottelussa kohtasivat NFC Eastin voittaja Washington Football Team ja NFC Southin toinen Tampa Bay Buccaneers. Buccaneers teki heti ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan pisteitä, kun Ryan Succop onnistui 29 jaardia pitkässä maalissa. Ensimmäisen neljänneksen lopulla Buccaneers kasvatti johtoaan kuudella pisteellä, kun Antonio Brown teki 36 jaardia pitkän maalin Tom Bradyn syötöstä. Toisen neljänneksen alussa Washington kavensi ottelun tilanteeseen 9–7, kun J. D. McKissic teki kaksi jaardia pitkän maalin. Buccaneers kuitenkin lisäsi johtoaan jälleen kuudella pisteellä, kun Chris Godwin teki maalin Bradyn syötöstä. Vielä ennen puoliaikaa Succop kasvatti Tampan johtoa kolmella pisteellä. Kolmannen neljänneksen alussa Washington sai kolme pistettä, kun Dustin Hopkins onnistui 36 jaardia pitkässä potkumaalissa. Myöhemmin samalla neljänneksellä Washington pääsi kahden pisteen päähän, kun Taylor Heinicke teki kahdeksan jaardia pitkän juoksumaalin. Buccaneers kuitenkin lisäsi johtoaan kymmenellä pisteellä kahdella seuraavalla hyökkäysvuorollaan ensin Succopin 38 jaardia pitkällä kenttäpotkumaalilla ja tämän jälkeen Leonard Fournette teki touchdownin. Washington kavensi ottelun tilanteeseen 28–23, kun Heinicke syötti Cam Simsille 11 jaardia pitkän maalin. Kun Succop onnistui vielä yhdessä kenttäpotkumaaliyrityksessä, niin ottelun lopputulokseksi jäi 31–23.[23]
Toisen päivän ensimmäisessä ottelussa kohtasivat AFC Southin voittaja Tennessee Titans ja AFC Northin toinen Baltitommore Ravens. Titans teki ottelun ensimmäiset pisteet, kun A. J. Brown teki maalin Ryan Tannehillin syötöstä. Stephen Gostkowski lisäsi Titansin johtoa 45 jaardia pitkällä kenttäpotkumaalilla vielä ensimmäisen neljänneksen aikana. Toisen neljänneksen alussa Justin Tucker teki Ravensin ensimmäisen pistesuorituksen, kun hän onnistui 33 jaardia pitkässä kenttäpotkumaalissa. Ravensin pelinrakentaja Lamar Jackson tasoitti ottelun 48 jaardia pitkällä juoksumaalilla vielä ennen puoliaikaa. Ravens siirtyi seitsemän pisteen johtoon J. K. Dobbinsin neljä jaardia pitkällä juoksumaalilla kolmannen neljänneksen alussa. Titans kavensi heti viimeisen neljänneksen aluksi ottelun tilanteeseen 17–13 Gostkowskin toisella potkumaalilla. Tucker kasvatti toisella maalillaan Ravensin johdon takaisin seitsemään pisteeseen. Tämä jäi ottelun viimeiseksi pistesuoritukseksi ja näin Ravens voitti ottelun 20–13.[24]
Viidennessä pelissä kohtasivat NFC Southin voittaja New Orleans Saints ja NFC Northin toinen Chicago Bears. Ensimmäisellä neljänneksellä ainoastaan Saints onnistui pistesuorituksessa, kun Michael Thomas teki maalin Drew Breesin syötöstä. Bears kavensi ottelun toisella neljänneksellä tilanteeseen 7–3 Cairo Santosin 36 jaardia pitkällä kenttäpotkumaalilla. Kolmannella neljänneksellä Saints teki toisen touchdowninsa, kun Latavius Murray onnistui tekemään maalin Breesin syötöstä. Viimeisellä neljänneksellä Saints teki kolmannen maalin, kun Alvin Kamara juoksi kolme jaardia pitkän maalin. Bears onnistui tekemään ottelun viimeisellä yrityksellä touchdownin, kun Jimmy Graham teki maalin Mitchell Trubiskyn syötöstä. Saints voitti ottelun 21–9.[25]
Villi kortti -kierroksen viimeisessä ottelussa kohtasivat AFC Northin voittaja Pittsburgh Steelers ja saman divisioonan kolmas Cleveland Browns. Browns teki ensimmäisen maalin heti ensimmäisellä yrityksellä, kun Steelersin hyökkäys rähmäsi pallon aloitussyötössä ja Brownsin takapuolustaja Karl Joseph sai pallon kiinni Steelersin maalialueella. Tämän jälkeen Browns teki kolme touchdownia lisää ensimmäisellä neljänneksellä: näistä ensimmäisen teki Jarvis LandryBaker Mayfieldin syötöstä ja kaksi muuta teki juosten keskushyökkääjä Kareem Hunt. Toisen neljänneksen lopulla Steelers teki ensimmäisen maalinsa, kun James Conner teki juoksumaalin. Austin Hooper teki seuraavalla hyökkäysvuorolla Brownsin viidennen touchdownin Mayfieldin syötöstä. Vielä ennen puoliaikaa Chris Boswell teki potkumaalin Steelersille. Kolmannella neljänneksellä Ben Roethlisberger syötti 17 jaardia pitkän maalin Eric Ebronille. Steelers pystyi kaventamaan ottelua vielä kolmella pisteellä Boswellin toisella potkumaalilla. Viimeisen neljänneksen alussa Browns kasvatti johtonsa tilanteeseen 42–23, kun Mayfield syötti 40 jaarida pitkän syötön Nick Chubbille. Steelers kavensi seuraavalla hyökkäysvuorolla, kun Chase Claypool teki maalin Roethlisbergerin syötöstä. Brownsin potkaisija Cody Parkey onnistui seuraavalla hyökkäysvuorolla kenttäpotkumaaliyrityksessä. Steelersin seuraava hyökkäysvuoro päättyi syötönkatkoon, ja sitä seuranneella hyökkäysvuorolla Parkey teki toisen potkumaalinsa. Claypool onnistui vielä toisessa touchdownissa, kun ottelua oli jäljellä hieman yli minuutti, mutta tämä jäi viimeiseksi pistesuoritukseksi. Ottelu päättyi Brownsin 48–37 voittoon.[26]
2. kierros
NFC:n ensimmäisessä ottelussa kohtasivat Green Bay Packers ja Los Angeles Rams. Ensimmäisellä neljänneksellä kumpikin joukkue onnistui yhdessä kenttäpotkumaalissa: Packersin potkaisija Mason Crosby onnistui 24 jaardia pitkässä maalissa ja Ramsin Matt Gay 37 jaardia pitkässä maalissa. Packers teki ottelun ensimmäisen touchdownin, kun Davante Adams teki maalin Aaron Rodgersin syötöstä. Kun Rams ei onnistunut seuraavalla hyökkäysvuorollaan tekemään pisteitä, niin Packers kasvatti johtonsa 13 pisteeseen, kun Rodgers juoksi maalin. Ramsin ensimmäisen touchdownin teki Van JeffersonJared Goffin syötöstä. Neljänneksen viimeisessä pelissä Crosby teki toisen potkumaalinsa ja Packers siirtyi näin 19–10 johtoon. Kolmannen neljänneksen ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan Packersin keskushyökkääjä Aaron Jones teki yhden jaardin mittaisen juoksumaalin. Kolmannen neljänneksen lopulla Rams kavensi Packersin johdon seitsemään pisteeseen Cam Akersin 7 jaardia pitkällä juoksumaalilla. Viimeisellä neljänneksellä ainoan maalin teki Allen Lazard, joka teki touchdownin Rodgersin syötöstä. Packers voitti ottelun 32–18.[27]
AFC:n ensimmäisessä ottelussa kohtasivat Baltimore Ravens ja Buffalo Bills. Ensimmäisellä neljänneksellä vain Bills onnistui tekemään pisteitä, kun Tyler Bass teki 28 jaardia pitkän potkumaalin. Toisella neljänneksellä vain Ravens onnistui tekemään pisteitä, kun se tasoitti ottelun Justin Tuckerin potkumaalilla. Bills teki kolmannen neljänneksen ensimmäisellä hyökkäysvuorolla ottelun ensimmäisen touchdownin, kun Stefon Diggs teki kolme jaardia pitkän maalin Josh Allenin syötöstä. Kolmannen neljänneksen lopulla Billsin puolustaja Taron Johnson katkaisi Lamar Jacksonin syötön ja teki tilanteesta touchdownin. Viimeisellä neljänneksellä ei tehty enempää pisteitä, joten ottelu päättyi Billsin 17–3 voittoon.[28]
AFC:n toisessa ottelussa kohtasivat Kansas City Chiefs ja Cleveland Browns. Chiefs teki ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan touchdownin, kun pelinrakentaja Patrick Mahomes juoksi maalin. Browns kavensi ottelun seuraavalla hyökkäysvuorolla tilanteeseen 3–6 Cody Parkeyn kenttäpotkumaalilla. Toisen neljänneksen aluksi Chiefs teki toisen maalinsa, kun Travis Kelce teki touchdownin Mahomesin syötöstä. Chiefs kasvatti johtoaan vielä ennen puoliaikaa kahdella potkumaalilla, kun Harrison Butker teki 50 ja 28 jaardia pitkät kenttäpotkmaalit. Browns teki kolmannella neljänneksellä ottelun ensimmäisen touchdowninsa, kun Jarvis Landry teki maalin Baker Mayfieldin syötöstä. Butker kasvatti Chiefsin johtoa vielä ennen viimeistä neljännestä potkumaalilla. Viimeisellä neljänneksellä Browns teki vielä yhden touchdownin, kun Kareem Hunt teki 3 jaardia pitkän juoksumaalin. Tämä jäi ottelun viimeiseksi pistesuoritukseksi, ja Chiefs voitti ottelun 22–17.[29]
2. kieroksen viimeisessä ottelussa kohtasivat Tampa Bay Buccaneers ja New Orleans Saints. Ensimmäisellä neljänneksellä Saints onnistui tekemään kaksi potkumaalia, kun Wil Lutz onnistui 23 ja 42 jaardia pitkissä maaleissa. Toisen neljänneksen aluksi Buccaneersin potkaisija Ryan Succop teki kenttäpotkumaalin. Seuraavalla hyökkäysvuorolla Saintsin pelirakentaja Drew Brees heitti syötönkatkon, ja Buccaneersin seuraava hyökkäysvuoro alkoi kolmen jaardin päästä maalista. Mike Evans onnistuikin tekemään ottelun ensimmäisen touchdownin Tom Bradyn syötöstä. Saints teki seuraavalla hyökkäysvuorollaan maalin, kun Tre'Quan Smith teki maalin Jameis Winstonin syötöstä. Buccaneers tasoitti ottelun toisen neljänneksen lopuksi Succopin potkumaalilla. Saints meni takaisin johtoon kolmannen neljänneksen aluksi, kun Smith teki maalin Breesin syötöstä. Buccaneers tasoitti ottelun vielä samalla neljänneksellä, kun Leonard Fournette teki maalin Bradyn syötöstä. Viimeisellä neljänneksellä Buccaneers teki ensin potkumaalin sekä touchdownin, kun Brady teki juoksumaalin. Kun Saints ei onnistunut tekemään viimeisellä neljänneksellä pisteitä, Buccaneers voitti ottelun 30–20.[30]
Konferenssiloppuottelut
NFC:n loppuottelussa kohtasivat Tampa Bay Buccaneers ja Green Bay Packers. Ensimmäisellä neljänneksellä vain Buccaneers onnistui maalinteossa, kun Mike Evans teki maalin Tom Bradyn syötöstä. Toisen neljänneksen alussa Packers tasoitti ottelun Marquez Valdes-Scantlingin touchdownilla. Maalin syötti Aaron Rodgers. Seuraava hyökkäysvuorolla Tampan keskushyökkääjä Leonard Fournette teki 20 jaardia pitkän juoksumaalin. Packers kavensi seuraavalla hyökkäysvuorollaan Buccaneersin johdon tilanteeseen 14–10 Mason Crosbyn 24 jaardia pitkällä kenttäpotkumaalilla. Vielä ennen puoliaikaa Buccaneers teki touchdownin, kun Brady syötti Scotty Millerin touchdownin. Kolmannen neljänneksen ensimmäisellä hyökkäysvuorolla Buccaneers kasvatti johtooan Cameron Braten maalilla. Packersin Robert Tonyan teki seuraavalla hyökkäysvuorolla maalin, jonka jälkeen Brady syötti söytönkatkon. Tätä seuranneella hyökkäysvuorolla Packers teki jälleen maalin, kun Rodgers syötti Davante Adamsin maalin. Viimeisellä neljänneksellä sekä Buccaneersin potkaisija Ryan Succop ja Packersin Crosby tekivät kumpikin yhden kenttäpotkumaalin. Nämä olivat ottelun viimeiset pistesuoritukset, joten Buccaneers voitti ottelun 31–26.[31]
AFC:n loppuottelussa kohtasivat Kansas City Chiefs ja Buffalo Bills. Ensimmäisellä neljänneksellä vain Bills onnistui pisteidenteossa: ensin Tyler Bass teki 51 jaardia pitkän kenttäpotkumaalin ja myöhemmin Dawson Knox teki touchdownin Josh Allenin syötöstä. Toisen neljänneksen alussa Chiefs kavensi ottelun tilanteeseen 9–7 Mecole Hardmanin maalilla. Tämän jälkeen Chiefs onnistui vielä tekemään kaksi touchdownia ennen puoliaikaa: Darrel Williams teki kuuden ja Clyde Edwards-Helaire yhden jaardin pituisen juoksumaalin. Juuri ennen puoliaikaa Bass kavensi Chiefsin johdon tilanteeseen 21–12. Kolmannen neljänneksen aluksi kumpikin joukkue teki yhden kenttäpotkumaalin. Kolmannen neljänneksen ainoasta touchdownista vastasi Chiefsin sisempi laitahyökkääjä Travis KelcePatrick Mahomesin syötöstä. Viimeisellä neljänneksellä Kelce teki toisen touchdowninsa Mahomesin syötöstä. Vielä ennen ottelun loppua Bills onnistui tekemään yhden touchdownin, kun Isaiah McKenzie teki maalin Allenin syötöstä, sekä yhden potkumaalin. Ottelu päättyi Chiefsin 38–24 voittoon.[32]
Kauden tähdistöottelu Pro Bowl oli tarkoitus pelata 31. tammikuuta Allegiant StadiumillaLas Vegasissa.[76] Ottelu kuitenkin peruttiin koronapandemian takia.[77] Pro Bowl -joukkueet kuitenkin valittiin tavalliseen tapaan äänestyksessä, joka pidettiin 17. marraskuuta – 17. joulukuuta.[78] Marraskuussa julkaistiin, että Pro Bowl pelataan virtuaalisesti Madden NFL 21 -videopelin avulla. Tapahtumassa pelasivat nykyisiä ja peliuransa lopettaneita pelaajia, muita julkisuuden henkilöitä ja videopelaajia.[79] AFC:n pelinrakentajaksi valittiin Kansas City Chiefsin Patrick Mahomes ja NFC:n pelinrakentajaksi Green Bay Packersin Aaron Rodgers.[80]
Televisiointi
Kauden 2020 televeisiointioikeudet oli jaettu Foxin, CBS:n, NBC:n ja ESPN:n välillä. Kauden avausottelun lähetysoikeudet oli NBC:llä. Torstain ottelut tulivat muutoin Foxilta ja NFL Networkista pois lukien viikot 2, 3 ja 4, jolloin ne näytettiin vain NFL Networkista. Maanantain ottelut oli yksinoikeudella ESPN:llä. Sunnuntai-illan ottelut näytti NBC, kuten myös kiitospäivän ottelun. Kauden päättävän Super Bowlin televisiointioikeudet oli tällä kaudella CBS:llä.[81] Suomessa televisiointioikeudet oli Viasatilla. Otteluita näytettiin myös Viaplayssa.[82]