Morisyen[1] on Mauritiuksella puhuttu ranskaan pohjautuva kreolikieli. Se on Mauritiuksen de factokansalliskieli sillä Mauritiuksen perustuslaki ei määrittele mitään kieltä viralliseksi. Kieltä puhuu äidinkielenään 1 090 000 ihmistä[2]. Mauritiuksen lisäksi puhujia on myös Madagaskarilla (noin 204 000 puhujaa) ja Etelä-Afrikassa (noin 39 000). Kieli on monelle ensisijaisesti kotikieli ja sen sijaan virallisissa yhteyksissä suositaan ranskaa ja englantia.[3]
Morisyenin ääntäminen perustuu ranskaan niin kuin sen oikeinkirjoituskin, mutta varsinkin oikeinkirjoituksessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja välttämään päällekkäisyyksiä [5].
Jotkin ranskan äänteet ovat sulautuneet yhteen muiden äänteiden kanssa morisyenissa. Vokaalien kohdalla [y] ja [ø] ovat muuttuneet äänteiksi [i] ja [e]. Konsonanteista [ʃ] sekä [ʒ] ovat sulautuneet äänteisiin [s] ja [z], koska ne eivät ole perinteisesti kuuluneet morisyeniin [6].
Konsonantit
Konsonantteja on 22. Soinnilliset ja soinnittomat vokaalit on erotettu toisistaan | -viivalla: soinnittomat ovat vasemmalla ja soinnilliset oikealla.
Äänne [ʃ] on tullut lähinnä englantilaisten lainasanojen mukana ja on vakiintumassa yleiskieleen. Toisinaan myös kirjainyhdistelmä ⟨si⟩ tuottaa kyseisen äänteen. Esim. morisien /moʁiʃen/.
Vokaalit
Vokaaleja on yhteensä 9: niistä 3 on nasaalisia ja 6 oraalisia. Vokaalin pituus ei muuta merkityksiä.
Oraaliset
Etu
Keski
Taka
Suppea
i
u
Suolisuppea
e
o
Puoliavoin
ʌ
Avoin
a
Nasaaliset
Etu
Taka
Välinen
ẽ
ɔ̃
Avoin
ɑ̃
Nasaalisuutta merkitään n-kirjaimella, joten ⟨an⟩, ⟨on⟩ ja ⟨in⟩ ovat nasaalisia. Kuitenkin kaksi peräkkäistä n-kirjainta kumoaa nasaalisuuden, joten esim. bonbonn (= karkki) äännetään [ˈbɔ̃.bon].
Kielioppi
Ranska kielioppi muodostaa pohjan morisyenin kieliopille, mutta kreolikielille ominaiseen tapaan suurin osa kieliopillisista kategorioista (esim. verbin aikamuodot) ranskalle ominaiset taivutusmuodot ovat korvautuneet erilaisilla partikkeleilla. Esim. partikkeli ti ilmaisee mennyttä aikaa: mo ti koze (minä puhuin).[7]
Substantiivien määräisyyden kategoriat ovat säilyneet eniten ranskan mallin mukaisena, sillä lukusanan enn käyttö epämääräisenä artikkelina on edelleen tavallista (esim. enn lakaz: talo). Määräinen artikkeli on pääte -la (lakaz-la).[8]
Sanasto
Morisyenin sanasto pohjautuu ranskaan, mutta sanoja on myös tullut muun muassa englannista ja tamilista.
Morisyeninkielinen kyltti Le Morne Brabant'n maailmanperintökohteen luona.
Englantilaisia lainoja ovat esim. 'ostokset' (engl.shopping) tai 'kartta' (engl.map). Tamilista tulleita lainoja ovat esim. kali (kaktus: tamiliksiகள்ளி, kalli), kotomili (korianteri: tamiliksiகொத்துமல்லி, kottumalli) ja ayo! (oi voi!: tamiliksiஐயோ!, ayyo!).
↑ abLewis, M. Paul, Simons & Charles D. Fennig (eds.): MorisyenEthnologue: Languages of the World, 19th edition.. 2016. Dallas, Teksas: SIL International. Viitattu 6.1.2019.