Salo aloitti uransa karting-radoilla ja voitti neljä Suomen mestaruutta. Sen jälkeen hänen uransa jatkui Formula Fordeissa, joissa Salo hallitsi SM-, PM- ja EM-sarjoja voittaen kaikki kolme mestaruutta vuonna 1988.[4] Vuosina 1989 ja 1990 hän ajoi BritannianFormula 3 -sarjaa. Vuoden 1990 F3-kautta Salo hallitsi yhdessä Mika Häkkisen kanssa. Salo voitti kuusi osakilpailua ja Häkkinen mestaruuden, minkä takia sarjasta puhuttiin Mika–Mika-sarjana. Kauden lopussa Salo ajoi Macaon Grand Prix'ssa toiseksi Michael Schumacherin vietyä voiton.[5] Mika Salo sijoittui Formula 3-luokan Englannin mestaruussarjassa toiseksi.[6]
Vuonna 1990 Salo jäi kiinni rattijuopumuksesta Lontoossa. Englantilainen autourheilujärjestö RAC peruutti Salon kilpailuluvan 12 kuukaudeksi, kun taas Autourheilun Kansallinen Keskusliitto päätti, että hän saa pitää suomalaisen ajolisenssinsä.[6]
Seuraavana vuonna ajoi Japanin Formula 3000-luokassa, jota kutsutaan "formula 1:n pikkuveliluokaksi". Salo olisi halunnut ajaa F3000-luokan Euroopan sarjan, muttei saanut mielestään riittävästi rahaa kokoon. ”Euroopan sarjan ajaminen olisi maksanut 200 000-500 000 puntaa (noin 1,4-3,5 miljoonaa markkaa). Minulla oli Euroopasta hankittua rahaa koossa yli 200 000 puntaa ja olisin voinut ajaa sarjan (10 osakilpailua) juuri ja juuri läpi. Mutta minusta oli turha lähteä räpiköimään Eurooppaan. Sain Japanissa läpi kaikki vaatimukseni”, Salo kommentoi Helsingin Sanomille. Japanissa Salolle maksettiin siitä, että hän ajoi AD Racing-tallin ainoaa autoa. Salon kanssa samaan aikaan Japanissa ajoi myös Johnny Herbert.[7]
Formula 1 -ura
F1-uran ensimmäiset vuodet
Salo ajamassa Nokian sponsoroimaa Tyrrelliä vuonna 1995.
Loppukaudesta 1994 Salon haave täyttyi, kun hän pääsi ajamaan Formula 1:ssä Lotus-tallin autolla. Lotus oli aiemmin ajautunut vakaviin rahoitusongelmiin ja selvitystilaan, ja muun muassa henkilöstön palkkoja oli maksamatta. Salo onnistui keräämään tukijoiltaan kokoon useita miljoonia jenejä. Salo sijoittui ensimmäisessä kilpailussaan Japanin GP:ssä kymmenenneksi ja kauden viimeisessä kilpailussa Australiassa hän keskeytti. Nämä olivat samalla Lotuksen viimeiset osakilpailut.
Kausina 1995–1997 Salo kilpaili Tyrrell-tallin heikolla kalustolla ja sai kerättyä yhteensä 12 pistettä. Kausi 1996 oli Tyrrell-kausista Salon paras. Kauden 1998 Salo ajoi Arrows-tallissa, jossa hän parhaimmillaan taisteli palkintokorokesijoituksesta Monacon GP:ssäEddie Irvinen kanssa, mutta sijoittui lopulta neljänneksi, joka oli siihen astisista kilpailuista Salon paras.
Tuuraajana BAR:lla ja Ferrarilla
Mika Salo tuurasi Michael Schumacheria Ferrarilla kuudessa kilpailussa vuonna 1999.
Kaudelle 1999 Salo jäi ilman tallipaikkaa Arrowsin purettua yllättäen hänen sopimuksensa. Salo pääsi kuitenkin ajamaan San Marinon, Espanjan sekä Monacon kilpailuissa tulokastalli BAR:n kalustolla, kun Ricardo Zonta oli loukkaantuneena. Espanjassa hän sai kunnian olla ensimmäinen kuljettaja, joka toi BAR-tallin auton maaliin saakka (8. sija).
Kolmen kisan pestin jälkeen Salo jäi jälleen ilman F1-töitä, kunnes kauden kahdeksannen kilpailun jälkeen Ferrari palkkasi hänet loukkaantuneen Michael Schumacherin tuuraajaksi. Schumacher oli loukkaantunut Britannian GP:ssä, ja Ferrari päätti palkata tuuraajaksi BAR-tallissa hyvää työtä tehneen Salon. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Salo pääsi ajamaan huippukalustolla Formula 1 -sarjassa. Hänen tehtävänään oli toimia mestaruudesta taistelleen Eddie Irvinen tukena.
Salo ajoi Ferrarilla yhteensä kuusi osakilpailua, kohokohtanaan Saksan GP, jossa hän sijoittui toiseksi. Hän oli sijoittunut aika-ajoissa neljänneksi ja nousi lähdössä toiseksi Mika Häkkisen perään. Ajettuaan Häkkistä nopeampia kierrosaikoja, eron kavennuttua ja lopulta Häkkisen keskeytettyä Salo johti kilpailua, mutta joutui päästämään tallimääräyksellä toisena ajaneen Eddie Irvinen edelleen. Kilpailun jälkeen Irvine kuitenkin luovutti kiitollisuudesta ykköspalkintonsa voittotaistelun suosiolla luovuttaneelle Salolle. Salo nousi palkintokorokkeelle vielä Italian GP:ssä, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Muissa kilpailuissa hän jäi ilman pisteitä ja saavutetut palkintosijat jäivät Salon F1-uran ainoiksi.
Viimeiset vuodet F1:ssä
Kaudelle 2000 Salo siirtyi Sauber-talliin. Hän sijoittui parhaimmillaan Monacon ja Saksan GP:eissä viidenneksi. Lisäksi Salo oli kahdesti kuudes, keräsi yhteensä kuusi MM-pistettä ja peittosi näin pisteittä jääneen tallikaverinsa Pedro Dinizin..
Vuodeksi 2001 Salo päätti ottaa vastaan haasteen ja siirtyi testaamaan uuden, lähes tyhjältä pohjalta aloittaneen Toyotan F1 -tallin autoa. Vuoden testaamisen jälkeen Toyota aloitti kilpailemaan kaudella 2002. Salo nappasi uudelle tallille heti ensimmäisessä kilpailussa Australiassa yhden pisteen sijoittumalla kuudenneksi, ja hän toisti tämän sijoituksen myös kauden kolmannessa kilpailussa Brasilian GP:ssä. Vaikka jatkossa aika-ajoissa tulikin hyviä sijoituksia, kausi oli suuriin odotuksiin nähden pettymys Salolle. Kauden alun kaksi pistettä jäivät hänen ainoikseen, eikä Toyota jatkanut tiimiä kritisoineen Salon sopimusta, mikä johti hänen F1-uransa päättymiseen.
F1-uran jälkeinen aika
F1-uran jälkeen Salo on ajanut muun muassa CART-sarjassa kaudella 2003. Hän osallistui neljään kilpailuun ja ajoi toisessa kilpailussa palkintosijalle kolmanneksi. Hänestä tuli ensimmäinen CART-sarjassa palkinnoille yltänyt suomalainen.
Salo toimi MTV3-kanavan F1-lähetysten kommentaattorina vuodet 2011–2013. 2015 hän palasi kommentoimaan lähetyksiä.[10] Vuodesta 2022 lähtien Salo on Viaplayn F1-lähetysten asiantuntija.[11]
Salo on juontanut Virittäjät-sarjaa yhdessä Tomi Tuomisen kanssa vuodesta 2011 lähtien. Sarjaa esitettiin ensin MTV3 MAX:lla, nykyään se kuuluu Elisa Viihteen ohjelmistoon.[12] Sarjassa Mika koeajaa ja arvostelee harrastajien muokattuja autoja antaen tiukkoja kommentteja esimerkiksi koskien autojen tekniikkaa, sisätiloja ja yleistunnelmaa.
Salo palasi syyskuussa 2020 kilpa-auton rattiin osallistumalla Fujin 24 tunnin kisaan Field Management Racingin -tallissa Porsche Cayman GT4 -autolla. Autokuntaan kuuluu yhteensä kuusi kuljettajaa, joista Salon 18-vuotias poika Max Salo on yksi.[13]
Yksityiselämä
Mika Salo on kotoisin Martinlaaksosta, Vantaalta. Hänen lapsuudentalonsa sijaitsee osoitteessa Raiviosuonmäki 3. Kadun toisella puolella, Raiviosuonmäki 6:ssa, vietti samanaikaisesti lapsuuttaan toinen suomalainen formulakuljettaja Mika Häkkinen.[14]
Salo avioitui vuonna 1999 japanilaisen Norikon (o.s. Endo, s. 1972) kanssa seurusteltuaan hänen kanssaan kahdeksan vuotta.[15] Heillä on kaksi lasta, Max-niminen poika (s. 2001), joka ajaa myös kilpaa ja tytär Mai (s. 2004).[16] Salot erosivat vuonna 2015[17], mutta he jättivät yhteisen erohakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen vasta maaliskuussa 2022.[18] Salo asuu TallinnassaVirossa ja hän seurusteli Henna Pihlajan kanssa.[19][20][21] Vuoden 2021 alussa Salo ilmoitti heidän eronneen.[22] Syksyllä 2022 Salo kihlautui Annica Lindblomin kanssa, jonka oli tavannut alkuvuodesta 2021.[23] Salo ja Lindblom menivät naimisiin Las Vegasissa 31. elokuuta 2023.[24]
