Miehet jotka vihaavat naisia (ruots. Män som hatar kvinnor) on tanskalaisen elokuvaohjaajan Niels Arden Oplevin ohjaama elokuva vuodelta 2009. Elokuvan käsikirjoitus pohjautuu ruotsalaisen kirjailijan Stieg Larssonin menestysromaaniin Miehet jotka vihaavat naisia.[2] Kirjasta muodostui sittemmin rikosromaanitrilogian ensimmäinen osa. Myös kaksi jatko-osaa on sovitettu elokuvaksi: Tyttö joka leikki tulella (2009) ja Pilvilinna joka romahti (2009). Elokuva on julkaistu myös kaksiosaisena TV-sarjana, joka on kokonaiskestoltaan noin puoli tuntia pitempi kuin teatterielokuva. Elokuva julkaistiin Suomessa DVD:llä ja Blu-raylla elokuussa 2009 ja TV-sarja heinäkuussa 2010.
Elokuvasta on tehty yhdysvaltalainen versio, jonka nimi on The Girl with the Dragon Tattoo. Elokuvan ohjasi David Fincher (mm. Fight Club), ja pääosissa nähdään Daniel Craig ja Rooney Mara sekä sivuosissa Stellan Skarsgård, Robin Wright ja Christopher Plummer.
Juoni
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Teoksen päähenkilö, toimittaja Mikael "Kalle" Blomkvist on tuomittu liikemies Wennerströmin herjauksesta, ja hän tuntee olevansa Tukholmassa rasite toimittamalleen yhteiskunnalliselle ja kriittiselle Millennium-lehdelle. Asianajaja Dirch Frode valtuuttaa Milton Security turvallisuusalan yrityksen tutkimaan Blomkvistin taustan, asialle laitetaan paras tutkija, Lisbeth Salander.
Sukufirman entiseltä johtajalta Henrik Vangerilta hän saa näennäisesti tehtäväksi kirjoittaa Vangerin perheen sukuhistorian, mutta tosiasiassa Vanger haluaa hänen tutkivan tarkemmin veljentyttärensä Harrietin merkillistä katoamista elokuisena iltapäivänä vuonna 1966. Suvun ahneet ja omaa etuaan ajavat jäsenet juonittelevat toisiaan vastaan. Vangerin mielestä joku näistä 1966 ryhmäkuvassa näkyvistä 22:sta on syyllinen Harrietin mahdolliseen murhaan.
Blomkvist majoittuu Vangerin yksityissaarella olevaan mökkiin ja saa tutkittavakseen valtavan tausta-aineiston, mukaan lukien poliisin aiemmin keräämän aineiston, katoamispäivänä kuvatun kaitafilmin ja paikallisen lehden valokuvaajan ottamia kuvia sekä Harrietin päiväkirjan. Tapausta aikoinaan tutkinut poliisi Morell oli joutunut umpikujaan. Juttu ei näytä edistyvän mihinkään, kunnes Blomkvist saa tuntemattomasta osoitteesta sähköpostiviestin, jossa ehdotetaan selittämättömän koodin ratkaisua.
Blomkvist saa näin yllättäen avukseen nuoren ja epäsovinnaisen, sisäänpäinkääntyneen hakkerin Lisbeth Salanderin, jonka menneisyyteen tuntuu niin ikään mahtuvan arvoituksellisuutta. Hänen valokuvan tarkka muistinsa on tutkimuksessa ratkaiseva tekijä. Holhouksen alaisena vielä aikuisiässäkin pidetty Lisbeth on itse kokenut raakaa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
Vangerin perheen menneisyyteen kaivautuessaan he sotkeutuvat synkempään ja verisempään tarinaan kuin olisivat voineet kuvitellakaan. Molempien henki on vaarassa useaan otteeseen. Mukana on natsimenneisyyttä, mahtisuvun sisäisiä ristiriitoja, sairasta mielivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Näyttelijöitä
Lähteet
