Michel Pignolet de Montéclair (4. joulukuuta 1667 Andelot – 22. syyskuuta 1737) oli ranskalainen säveltäjä, musiikkiteoreetikko ja musiikkipedagogi.[1]
Montéclair liittyi Langresin tuomiokirkon kuorokouluun 9-vuotiaana ja saapui Pariisiin vuonna 1687. Hän soitti Pariisin oopperan orkesterissa bassoviulua, kunnes jäi kuninkaalliselle eläkkeelle vuonna 1737. Montéclair työskenteli myös hovin palveluksessa Italiassa ja opetti kahta François Couperinin tytärtä.[2]
Montéclair lisäsi näyttämöteoksiinsa hyvin selkeät ohjeistukset soittajille ja laulajille. Vaikka hänen tuotantonsa ei ole laaja Couperinin kaltaisten aikalaisten rinnalla[2], se sisältää teoksia lähes kaikissa 1700-luvun tyylilajeissa kosketinsoitinmusiikkia lukuun ottamatta.[1] Tuotannon joukossa on balettiooppera, kolme kantaattikirjaa, lauluja ja instrumentaalimusiikkia.[2] Montéclair vaikutti merkittävästi säveltäjä Jean-Philippe Rameaun kehitykseen. Hänen kirjansa Principes de musique (1736[3]) sisältää tietoa muun muassa 1700-luvun ranskalaisesta vokaaliornamentaatiosta.[1]
Montéclair oli mukana perustamassa Pariisiin aikansa menestyksekkäintä musiikkikauppaa.[1]