Meistriliiga (kaudella 2017–2018 Nordic Power Hokiliiga, kaudesta 2018–2019 Coolbet Hokiliiga[4], kaudesta 2023–2024 Unibet Hokiliiga[5]) on jääkiekon korkein sarjataso Virossa.[6] Sarja on perustettu vuonna 1934.[2]
Välillä siinä on pelannut kuusikin joukkuetta samalla kaudella, mutta kaudesta 2015–2016 kauteen 2019–2020 joukkueita oli vain neljä.[7][8][9][10] Joukkueiden vaihtuvuus on ollut suurta lähinnä taloudellisista syistä.[11] Kaudella 2023–2024 joukkueita oli viisi.[12] Kaudella 2024–2025 joukkueita on kuusi.[13]
Viron jääkiekon mestaruussarjan katsotaan alkaneen 7. helmikuuta 1932, jolloin Tallinnan jääkiekkojoukkue pelasi Riiassa Latvian mestarijoukkuetta vastaan.[14] Varsinainen sarjatoiminta käynnistyi Virossa kaudella 1934–1935.[14] Aluksi sarjan toiminta oli katkonaista: Vain kausilla 1934, 1936, 1937, 1939 ja 1940 jaettiin kultamitalit. Näillä kausilla ei kuitenkaan jaettu pronssimitaleita. Sitten Neuvostoliitto miehitti Viron. Jääkiekkotoiminta käynnistyi kuitenkin uudelleen, ja vuonna 1946 sarja pelattiin jälleen. Tuosta kaudesta alkaen pelattiin kulta-, hopea- sekä pronssimitaleista.[2]Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 sarja jatkui keskeytyksettä.[2]
Sarjassa edelleen mukana olevista joukkueista perinteikkäin on Meistriliigan alkuvuosia hallinnut, vuonna 1976 perustettu Narva Kreenholm.[11] Se oli alun perin vuonna 1953 perustetun Narva Paemurru Spordikoolin, eli Neuvostoliiton aikana perustetun urheilukoulun jääkiekkojaoston joukkue.[11] Kreenholmin ykkösjoukkue pelasi Neuvostoliiton kolmossarjaa kauden 1991–1992 loppuun saakka, ja sen kakkosjoukkue osallistui Meistriliigaan sen ensimmäisellä kaudella.[11] Sekä koulu että joukkue ovat edelleen toiminnassa.[11]
Nykyään
Meistriliiga on käytännössä amatöörisarja, jossa vain noin puolenkymmentä parasta pelaajaa saa pelaamisesta palkkaa.[11] Käytännössä he ovat ulkomaalaisvahvistuksia.[11] Siksi parhaat pelaajat lähtevät usein jo nuorina pelaamaan Viron ulkopuolelle, ja se heijastuu vääjäämättä liigan tasoon.[11] Katsojia otteluissa on muutamista kymmenistä muutamiin satoihin.[11] Vaikka yleisömäärät ovat matalia verrattuna esimerkiksi Suomen Liigaan, paikalle saapuneet kannattajat ovat äänekkäitä, riehakkaita ja luovat tunnelmaa halleihin.[11] Pelaajien ja katsojien vuorovaikutus onkin paikoin todella välitöntä.[11]
Itsenäisyyden palauttamisen jälkeisenä 30 kauden aikana Viron-mestaruuden on voittanut peräti 11 eri nimistä joukkuetta, mutta sponsorinimien ja muiden vastaavien muutosten takaa löytyy tosiasiallisesti kuusi eri seuraa.[11]
Kaudella 2016–2017 mestaruuden voitti otteluvoitoin 1–3 Narva PSK, ja HC Viking jäi hopealle.[15] Kaudella 2017–2018 mestaruuden voitti otteluvoitoin 3–1 HC Viking, ja Tartu Kalev Välk jäi hopealle.[16] Pronssia sai HC Vipers voitettuaan pronssiottelussa Narva PSK:n maalein 5–6.[17] Seuraavalla kaudella 2018–2019 puolestaan Tartu Välk 494 voitti mestaruuden, kun se kukisti Narva PSK:n otteluvoitoin 3–0.[18] Kaudella 2019–2020 runkosarjan ja Viron-mestaruuden voitti Tartu Välk 494.[19] Pudotuspelejä ei pelattu koronaviruspandemian takia.[19]
Kaudella 2020–2021 joukkueita oli viisi, ja pudotuspelien ulkopuolelle jäi 16 ottelua käsittäneen runkosarjan jälkeen HC Vipers.[19][20][21] Pudotuspelit alkoivat suoraan välieristä, joissa paras ensimmäisestä -järjestelmällä pelatuissa peleissä loppuotteluun selvisivät Välk 494 ja HC Panter.[21] Paras kolmesta -järjestelmällä pelatussa loppuottelusarjassa Viron-mestaruuden voitti Välk 494 otteluvoitoin 2–1.[22] Kaudella 2021–2022 joukkueita oli seitsemän, ja niistä yksi oli Latviasta. Kaudella sarja vietti 90-vuotisjuhlakauttaan.[14] Mestaruuden voitti Välk 494 neljättä kertaa peräkkäin.[12] Kaudella 2022–2023 joukkueiden määrä oli seitsemän, mutta kaksi niistä oli Latviasta.[23] Kauden voitti latvialainen Kurbads, joten Viron-mestaruus jaettiin parhaalle virolaisjoukkueelle, joka oli Tallinna HC Panter.[12] Kaudella 2023–2024 mestaruuden voitti Narva PSK, kun se kukisti Tartu Välk 494:n loppuottelusarjassa lukemin 3–0.[24]
HC Vipersin kotihalli, Tondiraban jäähalli
Suomalaispelaajia
Vuosina 2000–2021 Meistriliigassa on pelannut yhteensä 28 suomalaista.[11] Menestynein heistä on Suomi-sarjassa tehokkaasti pelannut ja Oulun Kärpissä SM-liigaakin pelannut Jussi Nieminen.[11] Nieminen pelasi Virossa yhteensä yhdeksän kautta eri joukkueissa, ja parhaalla kaudellaan hän teki 17 otteluun 27+35=62 tehopistettä.[11]
Joukkueet
Nykyiset joukkueet ja muita joukkueita 2010-luvulta alkaen
Narva PSK (ennen vuotta 1999 Narva Kreenholm, vuosina 1999–2003 Narva 2000)
16
14
7
Kohtla-Järve HK Keemik (vuosina 1952–1961 Kohtla-Järve Kalev; 1961–1969 Kohtla-Järve PK; 1969–1997 ja 2004– Kohtla-Järve HK Keemik; 1997–2001 Kohtla-Järve Central)
13
8
11
Tallinn Kalev
7
4
3
Tartu Kalev-Välk (vuosina 1994–2007 Tartu Välk 494)
7
3
3
Dünamo Tallinn
6
4
3
HK Stars
4
1
1
Dünamo Tartu
3
7
3
Tallinna Talleks
2
7
3
Tallinna Ekskavaator
2
5
4
Tartu ASK
2
2
0
Tallinna Tempo
2
1
3
Tallinna LTM
2
1
0
Kohtla-Järve Viru Sputnik
1
2
0
HC Panter (mestaruuskaudella 2003–2004 nimellä HC Panter/Hansa Sport)
