Kirjailijana Santavuorelle oli rakas lajityyppi erityisesti historiallinen romaani. Nuorukaisena kokemaansa sisällissotaa hän käsitteli romaanissa Lähtö (1962). Santavuoren monipuolisen kirjailijanuran tunnetuin teos lienee silti dokumenttiromaaniSuomen kuningas (1965). Ensimmäiset teoksensa 1930-luvun alkupuolella hän julkaisi salanimellä Olavi Uoma. Santavuori kirjoitti myös useita tietoteoksia ja suomensi yli 30 kirjaa. Vuosina 1958–1964 hän toimi Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajana.
Julkaisematon teos
Siniset, (kaksiosainen romaani)
Teokset nimimerkillä Olavi Uoma
Rykmentin vinttikoira, (novelleja), Porvoo 1930
Kersantti Huovi ja talontyttö, (yksinäytöksinen historiallinen näytelmä), Helsinki 1931
Kun kissa on poissa, (yksinäytöksinen ilottelu nuotteineen), Pori 1931
Miesten taistelu, (kuvauksia Suomen talvisodan rintamilta), Helsinki 1941
Vanhan sissikorpraalin aarre, (seikkailukertomus pikkuvihan ajoilta), Helsinki 1941
Suomen sotahistoria sekä katsaus yleisen sotataidon historian tärkeimpiin vaiheisiin 1, (itsenäisyyden toteutumista edeltänyt aika), Helsinki 1941
Suomen sotahistoria sekä katsaus yleisen sotataidon historian tärkeimpiin vaiheisiin 2, (Suomen vapaussota yleismaailmallisen sodan aikana), Helsinki 1943
Petrus, kirjuri 1–3', (historiallinen romaani), Helsinki 1945–48
Quentin Reynolds & Ephraim Katz & Zwy Aldouby: Kuoleman asiamies. Adolf Eichmannin tarina (1961)
Lähteet
↑Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 243. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-11909-4-6
↑ abToivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Martti Santavuori, s. 259-264. Porvoo: WSOY, 1947.