Markku Jokisipilä

Markku Jokisipilä
Markku Jokisipilä vuonna 2011.
Henkilötiedot
Koko nimi	Markku Juhani Jokisipilä
Syntynyt	5. helmikuuta 1972 (ikä 52) Helsinki
Arvonimi	professori
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	historia, valtiotiede
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Markku Juhani Jokisipilä (s. 5. helmikuuta 1972 Helsinki)^[1] on suomalainen historiantutkija ja valtiotieteen tohtori.^[2] Jokisipilä on Turun yliopistossa poliittisen historian professori ja toiminut sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana elokuusta 2014.^[3][4] Jokisipilä on tutkinut äärioikeistoa ja kansallissosialismia.

Elämä

Jokisipilä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1991 ja valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1997. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2004 aiheella Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin–Ribbentropin-sopimus.^[1]

Jokisipilä on työskennellyt Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkijana 1998–2001 ja vuodesta 2004. Hän oli assistenttina 2002–2003 ja humanistisen tiedekunnan Baltic Sea Region Studies -ohjelman akateeminen johtaja 2010–2014.^[1] Kesäkuussa 2014 Jokisipilä nimitettiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaksi viisivuotiskaudeksi 1.8.2014–31.7.2019. Hän toimii myös poliittisen historian vt. professorina maaliskuusta 2015 alkaen.^lähde?

Vuodesta 1997 Jokisipilä on ollut tutkijan työnsä ohella freelance-kirjoittaja. Hän on toiminut kolumnistina turkulaisessa Aamuset-kaupunkilehdessä 2007–2008, Turun Sanomissa vuodesta 2008 ja Seura-lehdessä vuodesta 2013.^[1]

Jokisipilä on harrastanut kilpasoutua. Hän on saavuttanut Suomen-mestaruuksia ja osallistui vuonna 1995 lajin MM-kisoihin. Vuosina 1997–2000 Jokisipilä oli Suomen Soutuliiton hallituksen jäsen ja vuosina 2004–2005 koulutus- ja valmennuspäällikkö. Vuodesta 2013 hän on Suomen melonta- ja soutuliiton varapuheenjohtaja. Jokisipilä on ollut Eurosport-kanavalla asiantuntijakommentaattorina vuodesta 2003.^[1] Hän on selostanut soutua, melontaa (ratamelontaa sekä kanoottipujottelua) ja pikaluistelua.^[5]

Palkinnot ja kunnianosoitukset

Markku Jokisipilä on Vuoden Markku 2017. Valinnan teki Suomalainen Markku-liitto.^[6]

Näkemyksiä

Vuonna 2021 Jokisipilä oli sitä mieltä, että ei määrittelisi Perussuomalaiset-puoluetta äärioikeistoon.^[7]

Säätiöyhteydet

Jokisipilä on mukana kommunismin vastaisen Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön hallituksessa.^[8]

Kritiikki

Tampereen yliopiston journalistiikan professori Janne Seppänen on arvostellut, että Jokisipilän ylimalkaiset Facebook-kirjoitukset ovat polttoainetta oikeistopopulisteille.^[9]

Teokset

• Edwin Linkomiehen poliittinen toiminta 1943–1946. Turku: Turun yliopisto, 1997. ISBN 951-29-1055-1
• ”Hitlerin avulla idän barbaareja vastaan”: tulkintoja suomalais-saksalaisesta aseveljeydestä. Turku: Turun yliopisto, 1999. ISBN 951-29-1336-4
• Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin-sopimus. (Väitöskirja: Turun yliopisto. Bibliotheca historica 84) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-609-9
• Jokisipilä, Markku & Niemi, Mari K. (toim.): Entäs jos... Lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-7203-3
• Jokisipilä, Markku (toim.): Sodan totuudet: Yksi suomalainen vastaa 5.7 ryssää. Helsinki: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7533-1
• Jokisipilä, Markku & Könönen, Janne: Kolmannen valtakunnan vieraat: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26881-9
• Punakone ja vaahteranlehti. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27881-8
• Hitlerin kopla - 20 natsi-Saksan johtajaa. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42702-6
• Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla. Otava, 2021. ISBN 978-951-1-38864-7
• Jokisipilä, Markku & Möttönen, Heikki & Leppäsyrjä, Jussi: Mustavalkoinen vuosisata - Turun Palloseura 1922-2022. Turun Palloseura, 2022. ISBN 978-952-9-45612-3

Lähteet

1. Kuka kukin on 2015, s. 272–273. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0
2. Markku Jokisipilä Otava. Viitattu 22.10.2015.
3. Eduskuntatutkimuksen keskuksen asiantuntijat utu.fi. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 2.1.2019.
4. Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaksi Turun Sanomien verkkosivusto ts.fi. 18.6.2014. Turku: Turun Sanomat Oy. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
5. Politiikkaa ja urheilua tylkkari.fi. 29.2.2012. Arkistoitu 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
6. Leppänen, Päivi: Vuoden Markku on soutava politiikan tutkija Suomen Turusta 25.4.2017. Yle. Viitattu 25.4.2017.
7. Elina Kervinen: Uusi kirja käsittelee perus­suomalaisia ”normaalina poliittisena puolueena” – tutkijan mukaan sekin on ”joillekin ihmisille liikaa” Helsingin Sanomat. 30.9.2021.
8. Pietiläinen, Tuomo; Pölönen, Sakari: Mustia listoja koonnut kommunismin vastainen varakas säätiö jatkaa yhä toimintaansa HS.fi. 31.8.2023. Viitattu 20.1.2024.
9. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/professori-kritisoi-markku-jokisipilan-toimintaa-selkea-poliittinen-valinta-ja-polttoainetta-oikeistopopulisteille/7c86e187-5ca6-4eda-ac95-b2571f23aae4

Aiheesta muualla

• Inkeroinen, Antti: Erillissota vai liittolainen? Suomen ja Saksan suhteet jatkosodan aikana. Kantti.net. 3.11.2005. Arkistoitu 22.4.2014. Viitattu 5.8.2020. (Jokisipilän luennon äänitallenne vuodelta 2005)
• Tuomioja, Erkki: Markku Jokisipilä: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbetropin sopimus Tuomioja.org. 1.1.2004. Viitattu 5.8.2020.