Manifesti (lat.manifestum ’julistus’ < manus ’käsi’ + festus ’kosketeltava’) on julkinen periaatteiden ja aikomuksien kirjallinen ilmoitus, joka usein käsittelee poliittisia aiheita, mutta manifesti voi myös ilmaista kirjoittajansa elämänkatsomusta tai taiteellisia periaatteita. Uskonnollisista asioista kertovaa manifestia sanotaan uskontunnustukseksi. Myös tiettyjä historiallisia säädöksiä on nimitetty Suomessa manifesteiksi.
Sana manifesti on tullut suomeen todennäköisesti ruotsista, mutta alkujaan sana on latinaa (manifestum). Sana manifesto on esiintynyt englannin kielessä ensimmäistä kertaa vuonna 1620 ja manifest ruotsin kielessä 1644. Suomen kirjakielessä sana on ensimmäistä kertaa mainittu vuonna 1742.
Joissain parlamentaarisissa demokratioissa poliittiset tekijät valmistavat vaalimanifesteja joilla he asettavat tietyn suunnan vaalituelle. Vaalivoittajalla, jonka manifesti sisältää lakisääteisiä ehdotuksia, on yliarvoinen päättämisvalta uusien lakiehdotusten asettamisessa. Vaalimanifestien asema on heikentynyt viime vuosikymmenien aikana, usein sen vuoksi, että vaalivoittaja on joko jättänyt manifestin huomiotta, lykännyt manifestin toimeenpanoa tai ollut kokonaan toteuttamatta manifestitoimintaperiaatetta.
Toinen nimitys manifestille on puolueperiaate, jota on käytetty varsinkin Pohjois-Amerikassa.
Suomen suuriruhtinaskunnassa tiettyjen säädösten ruotsinkielisenä otsikkona oli manifest ja suomenkielisenä otsikkona julistuskirja.
