Maantiepyöräily on polkupyörällä suoritettavaa urheilua päällystetyillä teillä.[1] Maantiepyöräily voi olla kilpailua muita vastaan tai liikuntaa oman fyysisen kunnon parantamiseen. Maantiepyöräilyssä ajetaan vaihteellisilla maantiepyörällä, joissa on vauhdikkaaseen ajoon soveltuvat ajo-ominaisuudet.[2] Ammattipyöräilyä koordinoi UCI (Union Cycliste Internationale) ja sen korkein miesten maantiepyöräilyn kilpasarja on UCI World Tour.
Maantiepyöräkilpailut voidaan yleisesti ottaen jakaa kahteen kategoriaan: yhden päivän kilpailuihin sekä etappikilpailuihin.
Yhden päivän kilpailussa voittajaksi julistetaan pyöräilijä, joka on ensimmäisenä ylittänyt maaliviivan. Tunnetuimpia yhden päivän kilpailuja ovat maantiepyöräilyn klassikot.
Usean päivän mittaisessa kilpailussa, niin sanotussa etappikilpailussa, kokonaiskilpailun voittajaksi julistetaan ajaja, jonka kaikkien päivien etappien yhteenlaskettu aika on pienempi kuin tämän kanssakilpailijoiden vastaava kokonaisaika. Kokonaiskilpailun voittoon ajaakseen pyöräilijän ei siis välttämättä tarvitse voittaa yhdenkään päivän etappia. Vastaavasti on myös kilpailijoita jotka pyrkivät ensisijaisesti voittamaan yksittäisiä etappeja, vaikka heillä ei olisikaan mahdollisuutta voittaa kokonaiskilpailua. Etappikilpailuissa on usein myös kokonaiskilpailun voiton lisäksi muitakin palkintoja, kuten parhaiten vuorietapeilla suoriutunut pyöräilijä. Etappikilpailuihin sisältyy yleensä myös henkilökohtainen aika-ajo, joka voi olla esimerksi avausetapin paikalla. Tunnetuimpia etappikilpailuja ovat suuret ympäriajot, kuten Ranskan ympäriajo ja Italian ympäriajo.
Kilpailulajina maantiepyöräily on mitä suurimmissa määrin taktinen joukkuelaji. Joukkueilla on yleensä kapteeni jota joukkueen muut jäsenet eli apuajajat yrittävät auttaa voittoon. Apuajajat voivat esimerkiksi ajaa muodostelmassa kapteenin edessä, jolloin kapteenin ilmanvastus pienenee ja hän säästää polkemiseen vaadittavaa energiaa.[3]
Maantiekilpapyöräilyn juuret juontavat Etelä- ja Keski-Eurooppaan; Ranskaan, Belgiaan, Italiaan ja Espanjaan. Valtaosa ammattipyöräilijöistä oli pitkään kyseisten maiden kansalaisia ja myös suurin osa merkittävimmistä kilpailuista sijoittui reitiltään näihin maihin. Lajin kansainvälistymistä nähtiin 1950-luvulla, mutta maantiepyöräilyn laajamittainen globalisoituminen alkoi 1980-luvulla.
Maantiepyöräilyllä on ollut erityinen suhde uutisvälineisiin ja mediaan: maantiepyöräilykisojen merkittävin tulonlähde oli vuosikymmeniä sanomalehdistö. Suuret lehdet perustivat useat merkittävimmistä pyöräilykilpailuista alun perin markkinointitapahtumina, oman levikkinsä laajentamiseksi. Näin saivat alkunsa monet maantiepyöräilyn vuosittaiset, yksipäiväiset monumentit ja monipäiväiset ympäriajot. Vasta televisiolähetysten yleistyttyä, kilpapyöräilyn riippuvuus sanomalehdistöstä koki muutoksen.[3]
Kilpailutyypit
Porvoon kortteliajo käynnissä kesäkuussa 2005
Pituus
Yhden päivän kilpailut, joissa ensimmäinen maaliin tullut on voittaja.
Useamman päivän kilpailut, joissa ajetaan useampia osuuksia peräkkäisinä päivinä. Kokonaiskilpailun voittaa ajaja, joka on käyttänyt etappeihin yhteensä vähiten aikaa. Suurissa ympäriajoissa on myös muita kilpailukategorioita, joissa voittaja on eniten esimerkiksi sprinteissä ja vuoristo-osuuksilla pisteitä (=hyviä sijoituksia) kerännyt.
Kilpailun/etapin tyyppi
Ammattipyöräilijä Tom Dumoulin aika-ajopyörän selässä.
Normaali maantie-etappi: Kilpailijat lähtevät yhtä aikaa etapille useimmiten kilpailun järjestäjän auton saattamana. Ensimmäisenä maaliin tullut voittaa etapin. Etappikilpailuissa kilpailijoiden etappiin käyttämä aika lasketaan heidän kokonaiskilpailun aikaansa. Maantie-etapit ovat yleensä pituudeltaan 150–250 km.
Aika-ajo: Ajajat lähtevät matkaan noin kahden minuutin välein ja nopein voittaa. Peesaaminen on kielletty. Aika-ajoetapit ovat pituudeltaan yleensä 10–50 km.
Joukkueaika-ajo: Kilpailijat ajavat joukkueittain, jotka päästetään matkaan pienin väliajoin. Jos joukkueessa ajaa yhdeksän ajajaa, niin aika otetaan viidentenä maaliin tulleesta ajajasta. Toisinaan joukkueet joutuvat taktikoimaan kolarin tullen, että jäädäänkö odottamaan kaatuneita ajajia, vai jätetäänkö heidät.
Muita kilpailumuotoja
Paritempo: Kaksi ajajaa samasta seurasta ja parin yhteinen aika määräytyy jälkimmäisen ylittäessä maaliviivan, muutoin joukkueaika-ajon säännöt. Kilpailumatka noin 50 km.
Kortteliajo: Kilpailijat lähtevät yhteislähdössä ja kilpailussa ajetaan useita kierroksia suljetulla 800-2000 metriä pitkällä kortteliradalla, yleensä kaupungissa. Kilpailun yhteismatka on 30-60 km.
Kuuluisimpia pyöräilykilpailuja ovat kolme suurta ympäriajoa, toukokuinen Italian ympäriajo, heinäkuinen Ranskan ympäriajo ja syyskuussa ajettava Espanjan ympäriajo. Suuret ympäriajot kuuluvat maantiepyöräilyn korkeimman UCI World Tour -kilpailusarjan arvostetuimpiin kilpailuihin.
Yleisajaja on etevä monella eri osa-alueella. Suurissa ympäriajoissa tämäntyyppiset ajajat kykenevät kilpailemaan kokonaiskilpailun kärkisijoista pärjäämällä niin aika-ajoissa kun vuoristo-osuuksillakin.
Ylämäkiajajat ovat erikoistuneet nousemaan vuorten ja kukkuloiden jyrkkiä rinteitä nopeammin kuin muut. Nämä ajajat ovat harvemmin isokokoisia, ja eivät pärjää useinkaan aika-ajoissa. Osa näistä tavoittelee mäkikirikilpailun voittoa.
Sprinttereillä on räjähtävää voimaa jaloissaan joilla he pystyvät polkemaan lyhyitä matkoja muita nopeammin, mutta yleensä pärjäävät ylämäissä heikohkosti.
Puncheur on hyökkäävää ajotapaa suosiva ajajatyyppi, joka pärjää yksinäisissä irtiotoissa ja lyhyissä nousuissa. Nämä ajajat menestyvät usein kevätklassikkokilpailuissa.
Apuajaja tai apukuski (ranskaksi domestique eli "palvelija") on kilpailija, joka suuremmissa kilpailuissa ensisijaisesti avustaa ja tukee joukkueen kapteenia. Apukuski voi antaa peesiapua joukkueensa kapteenille, jotta tämä voi säästää voimiaan kilpailun ratkaisevia hetkiä varten. Apukuski voi myös esimerkiksi noutaa juomapullon kapteenilleen joukkueen huoltoautosta.
Aika-ajaja pystyy pitämään kovaa tempoa ajettaessa yksin kelloa ja jatkuvaa tuulta vastaan.
Muita pyöräilykäsitteitä
Hyökkäys tai isku on yhden tai useamman ajajan yhtäkkinen kiihdytys, yritys tehdä eroa pääjoukkoon.
Irtiotto on pieni ryhmä ajajia, jotka ovat päässeet irti pääjoukosta.
Peesaus tarkoittaa edelläajavan kilpailijan tarjoaman tuulensuojan hyväksikäyttöä polkemiseen tarvittavan energian vähentämiseksi.
Peloton (ranskan palloa tarkoittavasta sanasta) on pyöräilijöiden suuri pääjoukko maantiekilpailuissa.
Talli on useimmiten 10–20 ammattipyöräilijän muodostama joukkue joka pyrkii saavuttamaan menestystä kilpailuissa. Suurissa ympäriajoissa saa kustakin tallista osallistua 8 pyöräilijää.
Kapteeni on useimmiten joukkueen menestynein ja kokenein ajaja, jonka avuksi juokkueen apuajajat toimivat.
.jpg)
.jpg)
