Länsi-Papuan tasavalta oli tunnustamaton valtio Uuden-Guinean eli Papuan saaren länsiosassa Oseaniassa. Alue on ollut osa Indonesiaa vuodesta 1963 lähtien. Länsipapualaiset itsenäisyyden kannattajat haluavat luoda valtion uudelleen. Länsi-Papuan itsenäistymistä kannattavat Vanuatu ja Salomonsaaretlähde?. Länsi-Papuan pinta-ala on 420 520 neliökilometriä. Sen alueella asuu noin 3,5 miljoonaa ihmistä, joista puolet on indonesialaisia ja puolet alkuperäistä länsipapualaista väestöä.[1]
Historia
Alue oli ennen Alankomaiden siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Alankomaiden Uusi-Guinea. Alankomaat ja Indonesia kiistelivät alueen hallinnasta, ja Alankomaat päätti hallita aluetta, kunnes se olisi valmis itsenäisyyteen. Hollantilaisten johdolla Länsi-Papuassa pidettiin vaalit vuonna 1961, joiden jälkeen alue julistautui itsenäiseksi. Samalla alueen lippu, aamuntähti, vedettiin hallintorakennusten salkoihin.
- 1. heinäkuuta 1971 prikaatikenraali ja Vapaa Papua -liikkeen johtaja Seth Jafeth Rumkorem julisti Länsi-Papuan itsenäiseksi. Aamutähti-lippu julistettiin viralliseksi lipuksi.
- 14. joulukuuta 1988 tohtori Thomas Wainggai julisti alueen itsenäiseksi Länsi-Melanesian tasavallaksi.
- 19. lokakuuta 2011 WPNA:n johtaja Forkorus Yaboisembut julisti Länsi-Papuan liittotasavallan itsenäiseksi ja mambruk-kyyhky otettiin valtion tunnukseksi.
- Joulukuussa 2014 kaikki länsipapualaiset itsenäisyysliikkeet liittyivät yhdeksi ULMWP-liikkeeksi.
- 9. marraskuuta 2017 OPM:n aseistautunut siipi Länsi-Papuan kansallisesta vapautusarmeijasta otti haltuunsa Kimberlyn ja Bantin kylät Grasbergin kaivoksen lähellä ja onnistui pitämään niitä hallussaan kahdeksan päivää, kunnes Indonesia valtasi ne takaisin.
Katso myös
Lähteet
- ↑ West Papua Unrepresented Nations and Peoples Organization. Arkistoitu 2.6.2019. Viitattu 22.7.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
