Vähässä-Aasiassa antiikin aikana kukoistaneen Lyydian – jota aiemmin kutsuttiin Maioniaksi – valtakuntaa hallitsi kolme hallitsijasukua. Näistä ensimmäinen on täysin myyttinen, kuten myös sitä seuraavan alkuosa. Kahdeksannesta vuosisadasta eaa. eteenpäin kertomuksiin alkaa kuitenkin sisältyä historiallisia tapahtumia niin, että lopulta kolmas ja viimeinen suku perustuu kokonaan todellisiin henkilöihin.
Atyadit / Tantalidit
Viidennellä vuosisadalla eaa. lounaisessa Vähässä-Aasiassa elänyt kreikkalainen historioitsija Herodotos nimesi Historiateoksensa ensimmäisessä kirjassa Maneen ja tämän pojan Atyksen Maionian ensimmäisiksi kuninkaiksi.
Samoihin aikoihin Herodotoksen kanssa elänyt historioitsija Ksanthos ja myöhemmin ajanlaskumme alussa vaikuttanut Strabon nimesivät Tmoloksen ja hänen poikansa Tantaloksen Lyydian kuninkaiksi lähes samana ajanjaksona kuin mitä on mainittu Herodotoksen kirjassa.
Yhdistävä tekijä näissä luetteloissa on Omfale, jonka molemmat lähteet nimeävät. Tämän vuoksi on oletettu, että luettelot käsittelevät samoja henkilöitä.
Herakleidit / Tylonidit
Myytin mukaan toinen hallitsijasuku polveutuu Omfalen toisesta avioliitosta Herakleen kanssa, joiden poika Alkaios oli Beloksen isä, joka puolestaan oli Ninoksen, Assyrian tarunomaisen perustajan, isä. Lyydialaiset kutsuivat heitä tylonideiksi Herakleen orjanimen Tyloksen mukaan.
Nimi
(aka.)
|
Kausi
Herodotoksen mukaan
|
Huomautus
|
| Agron
|
1216–? eaa.
|
Ninoksen poika
|
| …
|
|
17 nimeltämainitsematonta kuningasta, joista kukin oli edeltäneen kuninkaan poika
|
| Ardys I (Ardysus I)
|
790–754 eaa.
|
Edeltävän kuninkaan poika
|
| Alyattes I
|
754–740 eaa.
|
Ardys I:n poika
|
| Meles (Myrsus)
|
740–728 eaa.
|
Alyattes I:n poika
|
| Sadyattes I (Myrsilos, Kandaules)
|
728–711 eaa.
|
Meleen poika, kuoli Gygeen murhaamana
|
Mermnadit
Gyges perusti väkivaltaisesti lyhytikäisen mutta mahtavan mermnadien hallitsijasuvun, jonka aikana Lyydia saavutti valtansa huipentuman Vähässä-Aasiassa, ja jonka olemassaolo päättyi Kroisoksen tappioon persialaiskuningas Kyyros II:ta vastaan.
Vaikka hallitsijasuvun historiallisuus on todistettu, Herodotoksen antamien tietojen paikkansapitävyyttä on epäilty. Nykyään käytetyt ajanjaksot perustuvat poikkeavaan assyrialaiseen historiankirjoitukseen.
| Nimi
|
Kausi
Herodotoksen mukaan
|
Kausi
assyyrialainen
|
Huomautus
|
| Gyges
|
710–672 eaa.
|
ennen 668–644 eaa.
|
Vallananastaja, joka nai Kandauleen lesken
|
| Ardys II (Ardysus II)
|
671–624 eaa.
|
643–624 eaa.
|
Gygeen poika
|
| Sadyattes II
|
625–613 eaa.
|
623–613 eaa.
|
Ardys II:n poika
|
| Alyattes II
|
613–556 eaa.
|
611–556 eaa.
|
Sadyattes II:n poika, rahanlyönnin ”keksijä”
|
| Kroisos
|
555–541 eaa.
|
Alyattes II:n poika
|
