Luettelo Kreikan valtionpäämiehistä

Tämä on luettelo Kreikan valtionpäämiehistä, ja käsittää nykyisen Kreikan valtion valtionpäämiehet, mukaan lukien valtionhoitajat, kuninkaat ja presidentit, valtion perustamisesta nykypäiviin saakka.^[1][2]

Kreikan ensimmäinen tasavalta (1822–1832)

Kreikan väliaikaishallinto (1822–1827)

Valtionpäämies			Virkakausi			Titteli
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Alkoi	Loppui	Kesto
1		Aléxandros Mavrokordátos (1791–1865)	13. tammikuuta 1822	10. toukokuuta 1823	1 vuosi, 117 päivää	johtokunnan puheenjohtaja
2		Pétrompeis Mavromichális (1765–1848)	10. toukokuuta 1823	31. joulukuuta 1823	235 päivää	johtokunnan puheenjohtaja
3		Geórgios Kountouriótis (1782–1858)	31. joulukuuta 1823	26. huhtikuuta 1826	2 vuotta, 116 päivää	johtokunnan puheenjohtaja
4		Andréas Zaḯmis (1791–1840)	26. huhtikuuta 1826	14. huhtikuuta 1827	353 päivää	hallintokomitean puheenjohtaja

Helleeninen valtio (1827–1832)

Valtionhoitaja			Virkakausi			Puoluekanta
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Alkoi	Loppui	Kesto
1		Ioánnis Kapodístrias (1776–1831)	14. huhtikuuta 1827	9. lokakuuta 1831 (murhattiin)	4 vuotta, 178 päivää	Venäläinen puolue
2		Augoustínos Kapodístrias (1778–1857)	9. lokakuuta 1831	23. maaliskuuta 1832 (erosi)	166 päivää	Venäläinen puolue

Kreikan kuningaskunta (1832–1924)

Wittelsbachin hallitsijasuku (1832–1862)

Kreikan valtiomuodosta sovittiin Lontoon konferenssissa vuonna 1832. Lontoon protokollassa sovitiin Kreikan kuningaskunnan perustamisesta ja baijerilaisen kuninkaan noususta valtaistuimelle. Päätökset vahvistettiin Konstantinopolin sopimuksella samana vuonna.

Kuningas			Valtakausi			Saamisoikeus
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Alkoi	Loppui	Kesto
1		Otto (Othón) (1815–1867)	27. toukokuuta 1832[3]	23. lokakuuta 1862 (syöstiin vallasta)	30 vuotta, 149 päivää	Lontoon konferenssi

Glücksburgin hallitsijasuku (1863–1924)

Kuningas Otto syöstiin vallasta kansannousussa lokakuussa 1862. Kansa ei kuitenkaan hylännyt monarkiaa itseään. Monet pyrkivät saamaan maahan brittiläisen kuninkaan, mutta kuningatar Victoria vastusti tätä, ja myös vuoden 1832 Lontoon protokolla esti tämän. Kysymyksestä järjestettiin Kreikan ensimmäinen kansanäänestys, vuoden 1862 kansanäänestys, jonka voitti Saksi-Coburg-Gothan herttua Alfred. Lopulta vuoden 1862 Kreikan kansankokous valitsi kuninkaaksi Tanskan prinssi Vilhelmin, josta tuli kuningas Yrjö I.

Värien merkitys:

  Sijaishallitsija

Kuningas			Valtakausi			Saamisoikeus
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Alkoi	Loppui	Kesto
2		Yrjö I (Geórgios I) (1845–1913)	30. maaliskuuta 1863	18. maaliskuuta 1913 (murhattiin)	49 vuotta, 353 päivää	Kansanäänestys 1862
3		Konstantin I (Konstantínos I) (1868–1923)	18. maaliskuuta 1913	11. kesäkuuta 1917 (luopui kruunusta)	4 vuotta, 90 päivää	Yrjö I:n poika
4		Aleksanteri (Aléxandros) (1893–1920)	11. kesäkuuta 1917	25. lokakuuta 1920	3 vuotta, 136 päivää	Konstantin I:n toinen poika
—		Amiraali Pávlos Kountouriótis (1855–1935)	28. lokakuuta 1920	17. marraskuuta 1920 (erosi)	20 päivää	sijaishallitsija
—		Kuningatar Olga (Ólga) (1851–1926)	17. marraskuuta 1920	19. joulukuuta 1920	32 päivää	sijaishallitsija Yrjö I:n leski Konstantin I:n äiti
(3)		Konstantin I (Konstantínos I) (1868–1923)	19. joulukuuta 1920	27. syyskuuta 1922 (luopui kruunusta)	1 vuosi, 282 päivää	palautettiin valtaistuimelle
5		Yrjö II (Geórgios II) (1890–1947)	27. syyskuuta 1922	25. maaliskuuta 1924 (syöstiin vallasta)	1 vuosi, 180 päivää	Konstantin I:n vanhin poika

Kreikan toinen tasavalta (1924–1935)

Kreikan toinen tasavalta perustettiin parlamentaarisena tasavaltana 25. maaliskuuta 1924. Monarkia lakkautettiin vuoden 1924 kansanäänestyksessä.

Värien merkitys:

  Virkaatekevä presidentti

Presidentti			Virkakausi				Puoluekanta / Tausta
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Valinta	Alkoi	Loppui	Kesto
1		Amiraali Pávlos Kountouriótis (1855–1935)	1924	25. maaliskuuta 1924	6. huhtikuuta 1926 (erosi)	2 vuotta, 12 päivää	asevoimat
2		Kenraaliluutnantti Theódoros Págkalos (1878–1952)	—	6. huhtikuuta 1926	18. huhtikuuta 1926	138 päivää	asevoimat
			1926	18. huhtikuuta 1926	22. elokuuta 1926 (pantiin viralta)
(1)		Amiraali Pávlos Kountouriótis (1855–1935)	—	22. elokuuta 1926	24. elokuuta 1926	3 vuotta, 108 päivää	asevoimat
			—	24. elokuuta 1926	10. joulukuuta 1929 (erosi)
3		Aléxandros Zaḯmis (1855–1936)	—	10. joulukuuta 1929	14. joulukuuta 1929	5 vuotta, 304 päivää	sitoutumaton
			1929 1934	14. joulukuuta 1929	10. lokakuuta 1935 (pantiin viralta)

Kreikan kuningaskunta (palautettu) (1935–1973)

Monarkia palautettiin vuoden 1935 kansanäänestyksessä. Kreikan sotilasjuntta otti vallan itselleen vuonna 1967.

Glücksburgin hallitsijasuku (1935–1973)

Värien merkitys:

  Sijaishallitsija

Kuningas			Valtakausi			Saamisoikeus
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Alkoi	Loppui	Kesto
—		Kenraaliluutnantti Geórgios Kondýlis (1878–1936)	10. lokakuuta 1935	25. marraskuuta 1935	46 päivää	sijaishallitsija
(5)		Yrjö II (Geórgios II) (1890–1947)	25. marraskuuta 1935	1. huhtikuuta 1947	11 vuotta, 127 päivää	palautettiin valtaistuimelle
6		Paul (Pávlos) (1901–1964)	1. huhtikuuta 1947	6. maaliskuuta 1964	16 vuotta, 340 päivää	Konstantin I:n kolmas poika Yrjö II:n veli
7		Konstantin II (Konstantínos II) (1940–2023)	6. maaliskuuta 1964	1. kesäkuuta 1973 (pantiin viralta)	9 vuotta, 87 päivää	Paulin poika
—		Kenraaliluutnantti Geórgios Zoitákis (1910–1996)	13. joulukuuta 1967	21. maaliskuuta 1972	4 vuotta, 99 päivää	sijaishallitsija Konstantin II:lle
—		Eversti Geórgios Papadópoulos (1919–1999)	21. maaliskuuta 1972	31. toukokuuta 1973	1 vuosi, 71 päivää	sijaishallitsija Konstantin II:lle

Helleeninen tasavalta sotilasjuntan aikana (1973–1974)

Sotilasjuntta lakkautti monarkian 1. kesäkuuta 1973 ja teki Kreikasta presidenttijohtoisen tasavallan. Monarkian lakkauttaminen vahvistettiin vuoden 1973 kansanäänestyksessä, joka järjestettiin 29. heinäkuuta 1973.

Presidentti			Virkakausi			Tausta
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Alkoi	Loppui	Kesto
1		Eversti Geórgios Papadópoulos (1919–1999)	1. kesäkuuta 1973	25. marraskuuta 1973 (pantiin viralta)	177 päivää	asevoimat
2		Kenraaliluutnantti Faídon Gkizíkis (1917–1999)	25. marraskuuta 1973	17. joulukuuta 1974	1 vuosi, 22 päivää	asevoimat

Kreikan kolmas tasavalta (1974–)

Sotilasjuntta kaatui vuonna 1974, ja Kreikkaan palautettiin demokratia. Monarkian lakkauttaminen ja nykyisen parlamentaarisen tasavallan perustaminen vahvistettiin vuoden 1974 kansanäänestyksessä, joka järjestettiin 8. joulukuuta 1974. Valtionpäämiehenä toimii Kreikan tasavallan presidentti.

Värien merkitys:

  Virkaatekevä presidentti

Presidentti			Virkakausi				Puoluekanta
№	Kuva	Nimi (syntynyt–kuollut)	Valinta	Alkoi	Loppui	Kesto
1		Michaíl Stasinópoulos (1903–2002)	1974	18. joulukuuta 1974	19. heinäkuuta 1975	213 päivää	Uusi demokratia
2		Konstantínos Tsátsos (1899–1987)	1975	19. heinäkuuta 1975	10. toukokuuta 1980	4 vuotta, 296 päivää	Uusi demokratia
3		Konstantínos Karamanlís (1907–1998)	1980	10. toukokuuta 1980	10. maaliskuuta 1985	4 vuotta, 304 päivää	Uusi demokratia
4		Ioánnis Alevrás (1912–1995)		10. maaliskuuta 1985	29. maaliskuuta 1985[1]	19 päivää	PASOK
5		Chrístos Sartzetákis (1929–2022)	1985	30. maaliskuuta 1985	4. toukokuuta 1990	5 vuotta, 35 päivää	sitoutumaton
(3)		Konstantínos Karamanlís (1907–1998)	1990	5. toukokuuta 1990	10. maaliskuuta 1995	4 vuotta, 310 päivää	Uusi demokratia
6		Konstantínos Stefanópoulos (1926–2016)	1995 2000	10. maaliskuuta 1995	12. maaliskuuta 2005	10 vuotta, 2 päivää	sitoutumaton
7		Károlos Papoúlias (1929–2021)	2005 2010	12. maaliskuuta 2005	13. maaliskuuta 2015	10 vuotta, 1 päivä	PASOK
8		Prokópis Pavlópoulos (1950–)	2014–2015	13. maaliskuuta 2015	13. maaliskuuta 2020	5 vuotta	Uusi demokratia
9		Katerína Sakellaropoúlou (1956–)	2020	13. maaliskuuta 2020	13. maaliskuuta 2025	5 vuotta, 1 päivä	sitoutumaton
10		Konstantínos Tasoúlas (1959–)	2025	13. maaliskuuta 2025			Uusi demokratia

Valtionpäämiesten nimitykset

Valtiomuoto	Vuodet	Titteli
Kreikan ensimmäinen tasavalta	1827–1832	valtionhoitaja
Kreikan kuningaskunta ( Wittelsbachin hallitsijasuku)	1832–1862	Kreikan kuningas
Kreikan kuningaskunta (Glücksburgin hallitsijasuku)	1863–1924	helleenien kuningas
Kreikan toinen tasavalta	1924–1935	tasavallan presidentti
Kreikan kuningaskunta (Glücksburgin hallitsijasuku)	1935–1973	helleenien kuningas
Helleeninen tasavalta (Kreikan sotilasjuntta)	1973–1974	tasavallan presidentti
Kreikan kolmas tasavalta	1974–	tasavallan presidentti

Katso myös

• Luettelo Kreikan pääministereistä

Lähteet

1. Da Graça, John V.: Heads of State and Government, s. 393. (2nd edition) Springer, 2000. ISBN 1349657719 Teoksen verkkoversio.
2. History of Athens: Greek Heads of State Athens Info Guide. Viitattu 20.8.2018.
3. Lontoon protokolla allekirjoitettiin vuonna 1932, mutta kuningas Otto saapui Kreikkaan 6. helmikuuta 1833.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan valtionpäämiehet Wikimedia Commonsissa