Maanjäristyksen voimakkuudeksi arvioidaan lähteestä riippuen 8,0–8.4, vauriot kuitenkin "vakavia". Ajankohtakin on eri lähteissä joko 14. lokakuuta (korjaamaton ajankohta) tai 24. marraskuuta[1]
Tämä maanjäristys osui Edoon ja siinä kuoli arviolta 2 300 henkeä. Sen arvioidaan olleen laattojen välinen maanjäristys, joka vaikutusalue ulottui SagamilahdeltaBōsōn niemimaan kärkeen ja alueelle, joka ulottuu pitkin Sagamin matalaa avomerelle Bōsōn niemimaasta kaakkoon. Maanjäristystä seurasi tsunami, joka osui Bōsōn niemimaan ja Sagamilahden rannikolle. Kuolonuhreja oli yli 6 500, eniten Bōsōn niemimaalla. Izu Ōshimassa ollut Habulampi romahti ja päätyi mereen. Tsunamin kerrotaan vaatineen yli 100 000 kuolonuhria.
Edossa oli vuosina 1854–1855 yhteensä 120 maanjäristystä ja maan vavahtelua. Suuri maanjäristys iski klo 22:n jälkeen, ja aamuun mennessä tuli vielä 30 jälkijäristystä. Silloisten asiakirjojen mukaan kaupungissa kuoli 6 641 ja loukaantui 2 759, suuri osa kaupunkia tuhoutui tulipalossa, ja ihmiset siirtyivät asumaan maaseudulle majataloihin. Jälkijäristyksiä oli vielä kolmen viikon aikana[6].
Laaja maanjäristys, joka osui entisiin Minon ja Owarin provinsseihin Nōbin tasangon alueella. Siitä käytetään myös nimityksiä Nōbin maanjäristys (jap.濃尾地震, Nōbi jishin) ja suuri Nōbin maanjäristys (jap.濃尾大地震, Nōbi daijishin).
Maanjäristys tapahtui Tokiossa 20. kesäkuuta 1894 klo 14.04. Sen vaikutusalue oli Tokion keskusta ja sen viereinen Kanagawan prefektuuri ja siellä erityisesti Kawasakin ja Jokohaman kaupungit.[8] Vuoden 1894 maanjäristyksen syvyyttä ei ole määritelty, mutta sen arvioidaan tapahtuneen Tyynenmeren laatalla, joka on työntynyt Kantōn alueen alle.[9] Kuolleita oli 31 ja loukkaantuneita 157.
Järistys tapahtui Sanrikun rannikolla Iwaten prefektuurissa, ja se aiheutti 35 minuuttia järistyksen jälkeen 25 metrin tsunamin, joka tuhosi satoja taloja ja surmasi yli 27 000 ihmistä.[10][11]
Maanjäristys joka tapahtui Kantōn tasangolla Japanin pääsaarella Honshūlla klo 11.58 aamulla 1. syyskuuta 1923. Eri kuvaukset kertovat, että maanjäristys kesti 4–10 minuuttia. Järistyksen episentrumi oli syvällä Izu Ōshiman saaren alla Sagaminlahdella. Se tuhosi Tokion, satamakaupunki Jokohaman sekä Chiban, Kanagawan ja Shizuokan prefektuureja ja aiheutti laajaa tuhoa kaikkialla Kantōn alueella.[12] Maanjäristyksen voimaa ja intensiteettiä on helppo aliarvioida, mutta vuoden 1923 maanjäristys onnistui siirtämään 93-tonnisen suuren Buddha-patsaan Kamakurassa. Patsas siirtyi eteenpäin puolisen metriä.[13] Onnettomuusarviot vaihtelevat välillä 100 000–142 000 kuollutta, joista jälkimmäiseen sisältyy arviolta 40 000 kadonnutta, joiden arvellaan kuolleen.
Kamaishinlahti, Iwate, vuoden 1933 maanjäristys ja tsunami. Suurehko maanjäristys, johon liittynyt tsunami aiheutti vuonna 1933 laajoja tuhoja Sanrikun rannikolla Tōhokun alueella Honshūlla.[15]
Maanjäristys joka sattui Mien ja Aichin prefektuurien edustalla 13. tammikuuta 1945 klo 3.38. Koska maanjäristys sattui toisen maailmansodan aikana, tietoa tuhosta sensuroitiin, ja pyrkimykset salata vahinkoja vaikeuttivat avustustöitä ja lisäsivät kuolleiden määrää.[17] Mikawan maanjäristyksen episentrumi oli Mikawanlahden rannikolla (34°42.1′N, 137°6.8′E) 11 kilometrin syvyydessä. Tsun kaupungissa sen voimakkuudeksi rekisteröitiin Richterin asteikolla 6, joskin Etelä-Aichin prefektuurin alueet olivat lähempänä episentrumia ja niihin kohdistui huomattavaa tuhoa.
Suurehko maanjäristys Fukuin prefektuurissa. Se sattui klo 17.13 28. kesäkuuta 1948 (silloista kesäaikaa; JDT). Pahimmin tärinä tuntui Fukuin kaupungissa, jossa sen voimakkuudeksi rekisteröitiin 6 (vastaa nykyistä 7) Japanin meteorologisen laitoksen asteikolla. Maanjäristyksen koordinaatit olivat 36゜10.3'N 136゜17.4'E (Maruokan kaupungin lähellä).[19]
Maanjäristys aiheutti Niigatan kaupungissa laajalti maaperän nesteytymistä, ja rakennuksille aiheutui järistyksen intensiteetin vuoksi suurta vahinkoa.[20]
Tuhoja Kobessa. Maanjäristys tiistaina 17. tammikuuta 1995 klo 5.46 paikallista aikaa Hyōgon prefektuurin eteläosassa. Sen voimakkuus oli Mw 6,8 momenttimagnitudiasteikolla (USGS),[23] ja Mj 7,3 Japanin ilmatieteen laitoksen uudistetulla asteikolla (vanhalla 7,2).[24] Tärinä jatkui arviolta 20 sekuntia. Maanjäristyksen hyposentrumi oli 16 kilometriä Awajisaaren pohjoispäässä olleen episentrumin alla[24] 20 kilometriä Kōben kaupungista.
Tapahtuma-aika klo 17.56 (paikallista aikaa) sunnuntaina 23. lokakuuta 2004. Maanjäristys tärisytti maata lähes koko Honshūn poikki ja kosketti osin Tōhokua, Hokurikua, Chūbua ja Kantōn aluetta.
Tämä maanjäristys iski Fukuokan prefektuuriin klo 10.53 JST 20. maaliskuuta ja kesti noin 50 sekuntia. Järistys tapahtui aiemmin tuntemattomalla siirroksella Genkaimerellä Fukuokan kaupungin pohjoispuolella. Genkaisaaren asukkaat jouduttiin evakuoimaan, kun talot sortuivat ja paikoin tapahtui maanvyörymiä. Maanjäristyksen jälkeisissä tutkimuksissa todettiin, että uusi siirros oli todennäköisesti jatkoa tunnetulle Kegon siirroslinjalle, joka kulkee kaupungin keskustan halki.
Voimakas maanjäristys, joka iski Honshūn saarelle klo 11.46 (2.46 UTC) 16. elokuuta 2005 ja aiheutti kuolemantapauksia, talojen sortumisia ja sähkökatkoja. Maanjäristys alkoi tiistaina 16. elokuuta 2005 ja vaikutti Japanin koillisrannikkoon. Se aiheutti tsunamivaroituksen, ja rakennukset huojuivat 300 kilometrin päässä pääkaupungissa Tokiossa. Maanjäristyksen voimakkuudeksi arvioitiin aluksi 6,8, mutta Yhdysvaltojen Geologian virasto rekisteröi sen myöhemmin voimakkuudelle 7,2.[25]
Niigatan prefektuurinoin 29 kilometriä Niigatasta länteen
1111
Maanjäristys[27]) oli voimakas, Richterin asteikolla 6,6,[28][29] ja tapahtui 10.13 paikallista aikaa (01.13 UTC) 16. heinäkuuta 2007 Niigatan prefektuurin luoteisosassa. Maanjäristys ravisteli Niigataa ja viereisiä prefektuureja. Korkein intensiteetti 6 Japanin shindo-asteikolla rekisteröitiin Kashiwazakin kaupungissa ja Iizunan ja Kariwan kylissä, mutta järistys tuntui Tokiossa saakka[28]. Järistys aiheutti yksitoista kuollutta ja ainakin 1 000 loukkaantunutta, ja 342 rakennusta tuhoutui täysin, lähinnä vanhoja puurakennuksia.[28][30][31]
Maanjäristys aiheutti korkeimmillaan kymmenmetrisiä tsunamiaaltoja.[39][40] 11. maaliskuuta kello 14.46 paikallista aikaa tapahtuneen maanjäristyksen hyposentrumin ilmoitettiin olevan Oshikan niemimaan rannikolla Tōhokun alueen edustalla 24,4 kilometrin syvyydessä.[41][42] Voimakkuusarvioiden mukaan kyse olisi suurimmasta Japaniin osuneesta maanjäristyksestä ja eri lähteiden mukaan joko maailman kolmanneksi, neljänneksi tai viidenneksi suurimmastalähde? sen jälkeen kun seismologisia mittauksia on kirjattu. Järistykseen liittyi esijäristys ja useita jälkijäristyksiä.
↑Significant Earthquake: Japan (Arkisto-osoite: http://www.webcitation.org/5ntWzXZwJ 28.2.2010) National Geophysical Data Center, National Environmental Satellite, Data, and Information Service, jota ylläpitää National Oceanic and Atmospheric Administration. (englanniksi)
↑Hammer, Joshua. (2006). Yokohama Burning: the Deadly 1923 Earthquake and Fire that Helped Forge the Path to World War II, p. 278, citing Francis Hawks, (1856). Narrative of the Expedition of an American Squadron to the China Seas and Japan Performed in the Years 1852, 1853 and 1854 under the Command of Commodore M.C. Perry, United States Navy, Washington: A.O.P. Nicholson by order of Congress, 1856; originally published in Senate Executive Documents, No. 34 of 33rd Congress, 2nd Session.
↑H. Kawasumi: ”1. Introduction”, General Report on the Niigata Earthquake of 1964. Tokyo, Japan: Tokyo Electrical Engineering College Press, 1968. Teoksen verkkoversio.
↑R. C. Sidle: ”1 Significance of Soil Mass Movement”, Hillslope stability and land use, s. 1–9. 11 Water resources monograph. American Geophysical Union, 1985. ISBN 9780875903156Teoksen verkkoversio.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:List of earthquakes in Japan
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!
