Rautatieaseman tuntumassa olevan monikäyttöisen Kaupunginkirkon on suunnitellut Reino Lukander arkkitehtitoimisto Lukander & Vahtera Ky.stä. Kirkko valmistui vuonna 1973 ja sen vihki käyttöön 1. adventtina arkkipiispa Martti Simojoki. Matalassa rinteessä olevan suhteellisen laakean kirkon rakennusaineena ovat betoni ja kalkkihiekkakivi. Modernistinen kirkko on ulkoväriltään vaalean harmaa. Rakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasalien lisäksi kerho- ja toimistotiloja. Siellä oli alun perin myös kirkkoherranvirasto, joka siirtyi toisaalle.[1] Nykyään seurakuntapalveluiden toimisto on kaupunginkirkolla.
Erillinen kellotapuli on betonia ja siinä on kolme kelloa. Niistä kaksi on peräisin aikaisemmasta nikkarityylisestä kirkosta, joka sijaitsi torin laidalla ja purettiin uuden kirkon valmistuttua.[1]
Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat, 17-äänikertaiset ja kirkossa järjestetäänkin paljon musiikkiesityksiä. Kirkkosali on pelkistetty, alttarilla on vain yksinkertainen risti. Avarasta ikkunasta näkyvä luonto toimii vuodenaikojen mukaan vaihtuvana alttaritauluna. Rakennuksessa on kuitenkin kaksi "oikeaa" alttaritaulua: edellisen Loimaan kirkon alttaritaulu, loimaalaisen taidemamaalari Uuno Soldanin maalaus kirkkosalin takaosassa[1] ja taidemaalari Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama[2]Kurkijoen kirkon alttaritaulu seurakuntasalissa. Kirkkorakennuksessa on myös Alpo Jaakolan ja loimaalaisen akvarellimaalari Siiri Tannerin työt. Kirkkotekstiilit ovat Oili Mäen suunnittelemat.[1]
Kurkijoen kirkon esineistö
Kaupunginkirkossa säilytetään osaa Kurkijoen kirkosta evakuoitua esineistöä. Suurin osa Kurkijoen seurakunnan jäsenistä – noin 6 500 jäsentä kaikkiaan 10 000:stä – sijoitettiin Loimaan seudulle. Esineistön omistaa Kirkkomuseo.[3]
Lähteet
↑ abcdefSuojanen, Eeva: Kirkko keskellä kylää: pelkistetty ja monitoiminen. Turun Sanomat – Extra, 5.3.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2013.
