Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Määritelmäkappaleessa kaksi virkettä, molemmat virheellisiä tai puutteellisia. Osa sisällöstä ei relevanttia. Iltapäivälehti ei lähteenä häävi. Ym jne
Lento-onnettomuus on lentokoneen tai muun ilma-aluksen vakava vaurioituminen, johon voi liittyä henkilövahinkoja. Lento-onnettomuuden syynä on lentoturvallisuuden ylläpitämisen epäonnistuminen.
Yleisesti lentokonevalmistajien ja lentoyhtiöiden mukaan kaikki istumapaikat lentokoneessa ovat yhtä turvallisia.[1]
Eräissä tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että koneen etuosaan kohdistuu maahansyöksyssä suurimmat G-voimat, jolloin penkkirivit voivat repeytyä täysin irti koneen rungosta. Koneen takaosassa G-voima laski puoleen.[1] Koneen keskiosassa lentopetrolin syttyminen palamaan on puolestaan koitunut monien lento-onnettomuudessa osallisina olleiden matkustajien kuolemaksi.
Syyt lento-onnettomuuksiin
Planecrashinfon 2 147 lento-onnettomuutta vuosilta 1950–2004 sisältävän internet-sivuston mukaan lento-onnettomuuksien syyt jakautuvat seuraavasti:[2]
37 %: lentäjän virhe
33 %: syy on jäänyt epäselväksi tai on mahdoton määrittää
4 %: muu inhimillinen virhe (lennonjohdon virhe, virhe koneen lastauksessa, huolimattomuus koneen kunnossapidossa ym.)
1 %: muu syy
Tutkimuksessa ei ollut mukana sotilasilmailun, yleisilmailun ja tilauslentojen onnettomuuksia.
Yhdysvalloissa tapahtui vuonna 2004 kaikkiaan 340 kuolemaan johtanutta yleisilmailun onnettomuutta[3], jotka tapahtuivat eri lennon vaiheissa seuraavasti:
Törmäys maahan: 10 kappaletta näkölento-olosuhteissa (29 kpl mittarilento-olosuhteissa)
Lähestyminen ja laskeutuminen: 42 kappaletta (24 kpl)
Liikehdintä: 48 kappaletta (2 kpl)
Vaakalento: 34 kappaletta (25 kpl)
Lentoonlähtö: 49 kappaletta (9 kpl)
Nasan tutkimuksen mukaan vuosina 1988–2011 siviililentokoneiden moottoreissa on tropiikissa esiintynyt ainakin 150 kertaa suihkumoottorin sammuminen lennon aikana sinne kertyneen jään vuoksi enimmillään 41 000 jalan (12,5 km) lentokorkeudessa. Monissa tapauksissa lentäjä on joko saanut moottorin uudelleen käyntiin tai tehnyt onnistuneen pakkolaskun, mutta osa tapauksista on johtanut koneen vaurioitumiseen tai tuhoon.[4]
