Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT eli LUT-yliopisto[2] (engl.Lappeenranta–Lahti University of Technology LUT, LUT University) on vuonna 1969 perustettu tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopistoLappeenrannassa ja Lahdessa. Tutkinto-opiskelijoita yliopistossa oli vuonna 2022 noin 7 100 ja opetus- ja tutkimushenkilöstöä noin 633.[1]
Vuoden 2018 loppuun saakka yliopistosta käytettiin nimeä Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY, eng. LUT) ja vuoteen 2002 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, LTKK.
Lappeenrantaan oli suunniteltu perustettavaksi Itä-Suomen yliopistoa 1950-luvulta lähtien. Yliopisto kuitenkin päätettiin hajauttaa kolmelle paikkakunnalle, Lappeenrannan lisäksi Joensuuhun ja Kuopioon. Kuopion korkeakouluun sijoitettiin lääke- ja hammaslääketiede ja Joensuun korkeakouluun humanistinen ja luonnontieteellinen opetus. Lappeenrantaan sijoitettiin teknilliset tieteet. Vuoksen ja Kymenlaakson alueella oli paljon metalli- ja puunjalostusteollisuutta, ja Lappeenrannassa oltiinkin melko tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Opetus silloisessa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa alkoi syyskuussa 1969, ja samana vuonna toimintansa aloitti myös ylioppilaskunta.[3]
Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelunsa aloitti 47 opiskelijaa kolmessa eri opintosuunnassa: koneenrakennuksessa, voimatekniikassa ja talousinsinööriopintosuunnassa. Tuolloin opintonsa aloittaneista ainoastaan yksi oli nainen.[3]
Kauppatieteellisen alan tutkimus ja koulutus alkoi vuonna 1991. Tämä ala juontaa juurensa jo vuoteen 1919, jolloin perustettiin Viipurin taloudellinen korkeakouluseura. Seuran tarkoituksena oli aikaansaada Viipuriin kauppakorkeakoulu, mutta tavoite vaihtui Viipurin menetyksen jälkeen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja sen talousaineiden aloittamisen edistämiseksi.[4]
Vuoden 2003 alussa korkeakoulun nimeksi tuli Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY). Myöhemmin yliopiston visuaalisessa ilmeessä vakiintui käyttöön myös englanninkielinen nimi Lappeenranta University of Technology ja lyhenne LUT.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu yhdistyivät yhteisen hallinnon, LUT-konsernin, alle vuoden 2018 alussa. Vuonna 2016 yliopistolla ja Saimaan ammattikorkeakoululla oli yhteensä yli 9 000 opiskelijaa ja 1 200 työntekijää.[5][6][7] Yliopiston nimenmuutos muotoon Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT hyväksyttiin eduskunnassa 18. joulukuuta 2018, ja nimenmuutos astui voimaan vuoden 2019 alusta. Samalla vuonna 1996 perustettu Lahden alueyksikkö muuttui statukseltaan kampukseksi.[8][9]
LUTin Lahden yksikkö aloitti virallisesti toimintansa Lahdessa Saimaankadulla 1.8.1996. Tätä ennen teollisuustalouden professuuriin nimitetty Hannu Rantanen jo valmisteli Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK) pysyvän toiminnan järjestämistä Lahdessa. Professuurin lahjoitti Lahden kaupunki.
Vuonna 2000 Lahden kaupunki lahjoitti LUTin Lahden yksikölle toisen professuurin. Liiketaloustieteen professuurissa aloitti vuonna 2001 Timo Pihkala. Vuonna 2004 Vesa Harmaakorpi aloitti Lahdessa Tiede- ja Yrityspuisto Oy:ltä lahjoituksena saadussa innovaatiojärjestelmien professuurissa. Samana vuonna Lahdessa alkoivat tietojohtamisen erikoistumisopinnot.
Runsaan 20 vuoden aikana, 2010-luvun loppuun mennessä LUT-yliopiston muutaman tutkijan Lahden yksikkö kasvoi vajaan 60 tutkijan ja kehittäjän asiantuntijaorganisaatioksi. LUT-yliopiston Lahden kampuksen tutkimus- ja koulutusaloihin kuuluvat nykyisin myös ympäristötekniikka ja kestävyystiede sekä yrittäjyystutkimus.
Yliopistolla on alueyksiköt myös Mikkelissä ja Kouvolassa.[8]
Kampukset
Lappeenrannan kampuksen pääsisäänkäynti tammikuussa 2020.
LUT-yliopiston Lappeenrannan kampus sijaitsee Skinnarilan kaupunginosassa, seitsemän kilometrin päässä keskustasta Saimaan rannalla. Yliopiston toinen kampus sijaitsee Lahdessa, osoitteessa Mukkulankatu 19.
Kun korkeakoulu perustettiin, opetus aloitettiin Lappeenrannan keskustassa tilapäisissä tiloissa. Ensimmäiselle luennolle syyskuussa 1969 tekniikan ylioppilaat menivät Saimaan kansalaisopiston tiloihin. Ensimmäisenä lukuvuonna opetusta annettiin lisäksi muun muassa Satamapaviljongissa. Tekniikan ylioppilaiden määrän kasvaessa luennointiin sopivien tilojen puute oli suuri, ja opetusta järjestettiin muun muassa MAP-kirkon salissa. Laboratoriotöitä varten saatiin tiloja paikallisilta yrityksiltä.
Skinnarilan ensimmäinen rakennusvaihe vihittiin käyttöön huhtikuussa 1975. Tilaa ensimmäisessä rakennuksessa oli 18 850 kerrosneliömetriä. Toinen rakennusvaihe alkoi vuonna 1977, ja se valmistui pari vuotta myöhemmin. Lisää tilaa tarvittiin seuraavan kerran 1980-luvun lopussa. Kolmas rakennusvaihe saatiin valmiiksi 1989 ja neljäs rakennusvaihe 1993. Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat viides ja kuudes rakennusvaihe. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteiden opetus. Seitsemäs rakennusvaihe valmistui vuonna 2004, ja tiloihin muutti kauppatieteellinen tiedekunta.
Yliopiston vieressä sijaitsee Technopolis Skinnarila, Lappeenrannan ylioppilastalo ja useita LOAS:n opiskelijataloja. Yliopiston hallinnassa ovat myös Saimaan rannalla sijaitsevat Skinnarilan hovi ja kaksi rantasaunaa. Skinnarilan hovi on hirsirunkoinen huvila, joka on rakennettu vuonna 1902. Rakennuksella on merkittävä musiikkihistoriallinen tausta. Huvilan omistaneen pietarilaisen kulta- ja hopeaseppä Pekka Silventoisen Aino-tytär oli aviossa säveltäjä Toivo Kuulan kanssa. Nykyään Skinnarilan hovi on kurssi- ja edustuskäytössä.
Alueella sijaitsee useita Salpalinjaan kuuluvia bunkkereita. Yksi bunkkereista, teräsbetoninen konekiväärikorsu, toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kerhotilana. Yliopiston rakennuskompleksista luoteeseen sijaitsevassa metsikössä on sodanaikainen rintamateatteri, jossa istuimina toimivat amfiteatterin muotoon asetellut istuinkivet. Perimätiedon mukaan paikalla on pidetty armeijan viihdytyskiertueen esityksiä toisen maailmansodan aikana.
Tutkinnot
Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän perustutkinnot ovat tekniikan, kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti sekä ylempänä yliopistotutkintona diplomi-insinööri (DI), kauppatieteiden maisteri (KTM) ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Jatkotutkintona yliopistossa voi suorittaa tekniikan ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon sekä tekniikan ja kauppatieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon.[10]
Kauppatieteet
Bolognan prosessin myötä kauppatieteissä luovuttiin pääainerakenteen mukaisesta tutkinnosta ja siirtyi ohjelmapohjaiseen tutkintotarjontaan 1. elokuuta 2011 ja kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opetettavat aineet on järjestetty valmiiksi kokonaisuuksiksi ja tutkinto jakautuu kolmivuotiseen kandidaatin tutkintoon ja sen jälkeen suoritettavaan kaksivuotiseen maisterin tutkintoon.[11][12]
LUTissa kauppatieteen tutkimus paneutuu kestävän arvonluonnin tekijöihin eli siihen, kuinka yritykset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa ja samalla toimivat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.[13] LUTissa kauppatieteiden maisteriohjelmia on sekä suomeksi että englanniksi.[14]
Maisteriohjelmat
Laskentatoimi (LAMO)
Tietojohtaminen ja johtajuus (TIJO), Lahti
International Marketing Management (MIMM), EPAS-akkreditoitu
Business Analytics (MBAN)
International Business and Entrepreneurship (MIBE)
Strategic Finance and Analytics (MSF)
Supply Management (MSM)
Innovation and Logistics (INLOG), vuonna 2022 aloitettu tuotantotalouden maisteriohjelma Kouvolassa.[15] ja ensimmäinen Kouvolassa yliopistotason opetusta tarjoava kokonaisuus.[16] Logistiikka ja innovaatiot ovat valikoituneet sen keskiöön, sillä ne palvelevat logistiikan keskuksena tunnetun Kouvolan elinkeinoelämää parhaalla mahdollisella tavalla.[17][18] Ohjelmaan hyväksytään vuosittain 20–40 uutta opiskelijaa.[19] Opetuksesta vastaavat pääasiallisesti LUTin Kouvolan yksikössä työskentelevät innovaatiojohtamisen professori Marko Torkkeli, rautatielogistiikan professori Olli-Pekka Hilmola sekä INLOG-ohjelman johtaja, logistiikan apulaisprofessori Jyri Vilko.[19][20] Ohjelmassa hyödynnetään poikkitieteellistä lähestymistapaa, sillä siinä yhdistellään kauppatieteiden, tuotantotalouden ja tekniikan opintoja. Tällä pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvin käytäntöön soveltuva koulutus, joka valmistaa innovaatioiden, logistiikan ja yrittäjyyden johtotehtävissä toimimiseen.[15]
Tekniikka
Tekniikan kandidaatin tutkinnon voi suorittaa LUTissa kahdeksassa eri koulutusohjelmassa, joita ovat energiatekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, sähkötekniikka, laskennallinen tekniikka ja analytiikka, tietotekniikka, tuotantotalous ja ympäristötekniikka. Technology and Engineering Science on LUTin englanninkielinen tekniikan kandidaattiohjelma. Tekniikan maisteriohjelmia LUTilla on jokaiselta edustamaltaan alalta. Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitulla opiskelijalla on automaattinen oikeus jatkaa opintoja maisterivaiheeseen suorittamaan diplomi-insinöörin tutkintoa.[21]
Yhteiskuntatieteet
Yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa on tarjolla kaksi kandidaattiohjelmaa, joita ovat yhteiskuntatieteet ja viestintätieteet. Yhteiskuntatieteiden maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä ja valittavissa on kaksi ohjelmaa yhteiskuntatieteiden ja yksi viestintätieteiden alalta. Yhteiskuntatieteiden maisteritutkinnot ovat laajuudeltaan 120 op ja niiden suoritusaika on kaksi vuotta.
Strategia ja organisaatiorakenne
Puhdas energia ja vesi, kiertotalous sekä kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys ovat avainkysymyksiä, joihin LUT-yliopisto etsii ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Nykyisessä strategiassaan LUT hyödyntää myös osaamistaan tiedon louhinnassa ja analyysissa, Venäjän taloudessa sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukemisessa.
Elinkeinoelämän vaikuttajista koostuva advisory board on LUT-yliopiston strateginen neuvoa-antava taho.[22] Advisory boardiin kuuluvat Tuomo Rönkkö, Jyrki Katainen, Juho Nummela, Sakari Tamminen, Timo Ritakallio, Mika Anttonen, Laura Lares, Mari Puoskari ja Tiina Tuomela.
Vuoden 2015 alussa LUT siirtyi uutta strategiaa tukevaan organisaatiomalliin. Organisaatiossa ei ole yliopistoille tyypillisiä perinteisiä tiedekuntia vaan se koostuu poikkitieteellisistä tutkimusalustoista sekä kolmesta akateemisesta yksiköstä, eli schoolista. Schoolit toimivat koulutuksen ja tutkimuksen resurssikeskuksina. Opintoja on mahdollisuus yhdistää kaikilta tieteenaloilta. Lisäksi yliopistossa toimii koulutus- ja kehittämiskeskus sekä Lappeenrannan tiedekirjasto.
LUT School of Energy Systems
LUT School of Energy Systemsin osaamisalueita ovat energiatekniikka, sähkötekniikka, ympäristötekniikka ja konetekniikka. Akateeminen yksikkö koordinoi myös yliopiston ja ABB:n yhteistä sähkökoneisiin, sähkökäyttöihin sekä energiatehokkuuteen keskittyvää Carelian Drives and Motor Centre -tutkimusyksikköä[23] ja kokeellista tutkimustoimintaa palvelevaa LUT Voima -yksikköä.
LUT Business School
LUT Business School (LUT-kauppakorkeakoulu) vastaa kauppatieteiden opetuksesta ja tutkimuksesta yliopistolla.[24] LUT-kauppakorkeakoulun tavoitteena on ymmärtää organisaatioiden sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, joiden avulla kilpailukykyä – eli jatkuvaa uudistumista ja kasvua, innovaatioita sekä kestävää liiketoimintaa – mahdollistetaan ja parannetaan.
LUT School of Engineering Science
LUT School of Engineering Science toimii erotus-, puhdistus- ja prosessitekniikan sekä konenäön ja hahmontunnistuksen, teollisuusmatematiikan, fysiikan ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Yksikkö koordinoi kahta tutkimusyksikköä: laskennallisen teknologian ja integroidun suunnittelun keskusta (engl.Centre of Computational Engineering and Integrated Design, CEID) ja erotustekniikan keskusta (engl.Centre for Separation Technology, CST).[25]
LUT School of Engineering Science hallinnoi ympäristö-, energia-, ja materiaalitekniikan tutkimukseen keskittyvän LUT Savo -alueyksikön toimintaa Mikkelissä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Alueyksikön toiminta keskittyy kestävän teknologian ratkaisuihin.[26] Savonlinnan materiaalifysiikan tutkimusryhmä lakkautetaan vuoden 2019 huhtikuun loppuun mennessä ja liitetään Lappeenrannan tutkimusryhmiin. Tutkimusryhmän johtaja Kari Ullakko on valittu LUT materiaalifysiikan professoriksi.[27]
Hallinto
LUT-yliopiston rehtorina on toiminut 15. helmikuuta 2016 lähtien kauppatieteen tohtori Juha-Matti Saksa.[28] Saksa on Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti. Hän on työskennellyt LUT-yliopistossa aiemmin myös provostina, hallintojohtajana ja professorina.
Saksaa edelsi maatalous- ja metsätieteiden tohtori Anneli Pauli, joka valittiin maaliskuussa 2014 Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtoriksi. Paulin nelivuotinen toimikausi alkoi 1. heinäkuuta 2014, mutta Pauli luopui tehtävästä kesken kauden. Aiemmin Pauli työskenteli vuosia Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtajana ja komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtajana. Hän on toiminut myös Suomen Akatemian ylijohtajana ja pääsihteerinä. Ennen rehtorin virkaan siirtymistä Pauli työskenteli Tiedekeskus Heurekan johtajana.
Yliopiston vararehtoreiksi valittiin syyskuussa 2014 Jari Hämäläinen ja Jaana Sandström. Hämäläisen vastuualueena on tutkimus ja Sandströmin vastuualueena on opetus.[29] Vuonna 2023 LUTissa aloitti uusi työkulttuurin, johtamisen ja prosessien kehittämisestä vastaava HRD-vararehtori Truus Poels.
↑Sintonen, Kirsti: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, 2009, nro 6/2009, s. 12–15. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2009.
