PROFILBARU.COM

Langenskiöld on suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on Suomen aatelissa kohotettu vapaaherralliseen säätyyn. Pelkästään aatelinen sukuhaara käytti nimestä kirjoitusasua Langenskjöld, mutta on jo sammunut. Vapaaherrallinen sukuhaara on yhä elossa.^[1]^[2]

Historia

Suvun nimi oli alun perin Lang. Sen varhaisin tunnettu kantaisä, Tönnes Påvelinpoika, on mainittu ratsumiehenä Porvoon Kråkössä vuonna 1560. Hänen pojanpojan poikansa Henrik Lang sai avioliiton kautta haltuunsa Molnbyn perintösäterin Porvoon pitäjässä ja Henrikin pojanpoika Carl Henrik Lang (1694–1766) samalla tavalla myöhemmin Terriniemen perintösäterin Orimattilassa. Kuningas Kustaa III aateloi tämän pojat, majuri Johan Henrik Langin (1724–1782) sekä everstiluutnantti Lars Adam Langin (1731–1807) vuonna 1772 nimellä Langenskiöld, kiitokseksi uskollisuudesta, jota nämä olivat osoittaneet Kustaan vallankappauksen aikana.^[3] Heidän sukunsa introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1776 aatelisena sukuna numero 2081.^[1] Johan Henrikin sukuhaara sammui mieslinjalta jo 1783 hänen poikansa kuollessa, joten suvun myöhemmät polvet ovat Adam Langenskiöldin jälkeläisiä.^[3] Suvun jäseniä ei jäänyt Ruotsiin vuoden 1809 jälkeen.^[4]

Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 suku sai Suomessa numeron 152.^[1] Senaattori Fabian Langenskiöld korotettiin vapaaherraksi vuonna 1860 ja introdusoitiin samana vuonna vapaaherrallisena sukuna 45. Hän otti vapaaherralliselle sukuhaaralle tunnuslauseen Ruhtinaalle ja isänmaalle.^[2] Hänen toinen poikansa muutti vuonna 1892 Ruotsiin ja suku sai uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella vuonna 1898.^[1] Suomessa pelkästään aatelinen sukuhaara alkoi jossain vaiheessa käyttää nimestä muotoa Langenskjöld.^[3] Tämä haara kuitenkin sammui mieslinjalta vuonna 1919.^[4] Vapaaherrallinen sukuhaara elää yhä sekä Suomessa että Ruotsissa.

Suvun jäseniä

Anders Gustaf Langenskiöld (1771–1853), everstiluutnantti, maaherra, Lars Adam Langenskiöldin poika^[3]
Adam Teodor Langenskiöld (1783–1827), luutnantti, valtiopäivämies, Lars Adam Langenskiöldin poika
Lars Henrik Gustaf Langenskjöld (1805–1879), valtioneuvos, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Gustaf Langenskiöldin poika^[5]
Nikolai Teodor Albrekt Langenskjöld (1855–1907), kenraalimajuri, Odert Teodor Gustaf Langenskiöldin poika^[6]^[7]
Agnes Langenskjöld (1887–1965), tietokirjailija, yliopiston kirjaston hoitaja, Nikolai Teodor Albrekt Langenskiöldin tytär^[3]
Greta Langenskjöld (1889–1975), rehtori, lähetystyön ja rauhanliikkeen aktiivi, Nikolai Teodor Albrekt Langenskiöldin tytär^[3]

Vapaaherralliseen sukuhaaran kuuluvat

Carl Fabian Langenskiöld (1810–1863), senaattori, Anders Gustaf Langenskiöldin poika^[3]
Gustaf Adolf Langenskiöld (1852–1931), oikeusosaston senaattori, Fabian Langenskiöldin poika^[3]
Karl Langenskiöld (1857–1925), Ruotsin valtionpankin pääjohtaja, Fabian Langenskiöldin poika^[3]
Karin Herlitz o.s. Langenskiöld (1884–1969), Lotta Svärd -järjestön vaikuttaja, Gustaf Adolf Langenskiöldin tytär (puoliso vuorineuvos Carl-Gustaf Herlitz)^[8]
Fabian Wilhelm Gustaf Langenskiöld (1886–1957), kirurgi, Helsingin yliopiston professori, Gustaf Adolf Langenskiöldin poika^[3]
Lars Langenskiöld (1913–1989), Suomen Höyrylaiva Oy:n johtaja, professori Fabian Langenskiöldin poika^[3]
Anders Langenskiöld (1916–2000), ortopedian ja traumatologian professori, professori Fabian Langenskiöldin poika^[3]
Karl Langenskiöld (1922–1982), Stockmannin johtaja, järjestövaikuttaja, professori Fabian Langenskiöldin poika^[3]
Robin Langenskiöld (s. 1946), Sanoman omistajia, Lars Langenskiöldin poika^[9]
Sebastian Langenskiöld (s. 1982), Sanoman hallituksen jäsen, Robin Langenskiöldin poika^[10]

Kaikki aakkosjärjestyksessä etunimen mukaan

Adam Teodor Langenskiöld (1783–1827), luutnantti, valtiopäivämies
Agnes Langenskjöld (1887–1965), tietokirjailija, yliopiston kirjaston hoitaja
Anders Langenskiöld (1916–2000), ortopedian ja traumatologian professori
Anders Gustaf Langenskiöld (1771–1853), everstiluutnantti, maaherra
Fabian Langenskiöld (1810–1863), senaattori
Fabian Wilhelm Gustaf Langenskiöld (1886–1957), kirurgi, Helsingin yliopiston professori
Greta Langenskjöld (1889–1975), rehtori, lähetystyön ja rauhanliikkeen aktiivi
Gustaf Adolf Langenskiöld (1852–1931), oikeusosaston senaattori
Karin Herlitz o.s. Langenskiöld (1884–1969), Lotta Svärd -järjestön vaikuttaja
Karl Langenskiöld (1857–1925), Ruotsin valtionpankin pääjohtaja
Karl Langenskiöld (1922–1982), Stockmannin johtaja, järjestövaikuttaja
Lars Langenskiöld (1913–1989), Suomen Höyrylaiva Oy:n johtaja
Lars Henrik Gustaf Langenskjöld (1805–1879), valtioneuvos, Suomen Pankin johtokunnan jäsen
Nikolai Teodor Albrekt Langenskjöld (1855–1907), kenraalimajuri
Robin Langenskiöld (s. 1946), Sanoman omistajia
Sebastian Langenskiöld (s. 1982), Sanoman hallituksen jäsen

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Langenskjöld, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
↑ ^a ^b Langenskiöld, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m Veli-Matti Autio: Lang (1500–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005 (päivitetty 12.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ ^a ^b Nr: 2081 Adliga ätten Langenskiöld Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 13.9.2012.
↑ Kotivuori, Yrjö: Lars Henrik Gustaf Langenskjöld. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
↑ Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 277–280 (ruotsiksi)
↑ Langenskjöld, Nikolai Teodor Albrekt Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ Kuka kukin on 1954, s. 209 Runeberg.org.
↑ Katri Kallionpää: Aatelisherra lehtisuvussa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat. Viitattu 14.9.2012.
↑ Antti Mustonen: Sanoman hallituksessa sukupolvenvaihdos - Langenskiöld vaihtuu nuorempaan Kauppalehti. 6.2.2019. Viitattu 23.10.2021.