Kälviä oli ensimmäinen Keski-Pohjanmaan paikkakunta, jolle helluntaiherätys levisi. Se saapui vuonna 1918. Alkuvaiheiden keskeisiä henkilöitä olivat Akseli Puhakainen ja Evert Jäppinen. Liike levisi ensiksi Suonperän ja Ridan kyliin. Vuonna 1921 evankelista Lydia Korpi saapui Kälviälle. Tällöin Kälviällä koettiin voimakas herätys mikä johti myöhemmin siihen, että Kälviä tuli olemaan suhteellisesti Suomen helluntailaisin paikkakunta. Helluntaiherätyksen kokouksia pidettiin Suonperällä, Jokikylällä, Välikylällä ja Hillissä. Vuonna 1925 järjestettiin ensimmäiset kastejuhlat Klapurin järvellä.[3]
Seurakunnan järjestäytyessä 1926 liittyi siihen noin 70 henkeä, mutta jäsenmäärä nousi melko pian yli sadan. Vuonna 1986 jäseniä oli noin 320, jolloin Kälviän kunnan asukkaista noin 10 prosenttia oli helluntailaisia.[4]
Toiminta
Seurakunnan toimintamuotoihin kuuluvat jumalanpalvelusten lisäksi lapsi- ja varhaisnuorisotyö, diakoniatyö sekä lähetystyö.[1] Lisäksi on nuorisotyötä ja erilaisia musiikkiryhmiä.[5]
Kälviän helluntaiseurakunnan kuoro on julkaissut vuonna 2006 levyn Toivoa täynnä. Levyllä on 18 kappaletta, joita esittävät useat eri kokoonpanot.[6]
Seurakunnan johtajat
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kälviän helluntaiseurakunnan johtajina ja saarnaajina:[7]
Ahonen, Lauri K.: Suomen Helluntaiherätyksen historia. Päivä Oy, 1994. ISBN 951-622-603-5
Historiatoimikunta: Orvokki Hagqvist, Eero Huhtala, Jukka Klapuri, Eija Kurki, Matti Toivonen: Kälviän Siion-seurakunta 80 vuotta. ArtPrint, 2006. ISBN 952-92-0865-0
