Teos kertoo, kuinka Persian kuningas Kyyros nuorempi vuonna 401 eaa. kokoaa armeijan, johon kuuluu 10 000 kreikkalaista palkkasotilasta, mukaan lukien Ksenofon itse. Kyyros yrittää kukistaa veljensä Artakserkses II:n, mutta kärsii tappion Kunaksan taistelussa. Kreikkalaiset palkkasotilaat päättävät tämän jälkeen marssia kotiin vihamielisen Vähän-Aasian läpi.[1]
Ksenofon syntyi noin 427 eaa. ateenalaiseen yläluokan perheeseen. Hän tapasi Sokrateen, jolla oli suuri vaikutus nuoreen Ksenofoniin. Vuonna 404 eaa. Ksenofon osallistui spartalaisten tukemaan palkkasotajoukkoon, jonka persialaisen prinssin Kyyros palkkasi sotaretkelle veljeään vastaan. Sotaretken jälkeen Ksenofon osallistui Spartan kuninkaan Agesilaoksen sotaan Persiaa vastaan. Palattuaan Kreikkaan Ksenofon ei saanut palata Ateenaan, koska hän oli sotinut Spartan puolella. Sotaretken jälkeen Ksenofon asettui asumaan Peloponnesokselle, aluksi Spartaan, mutta myöhemmin Olympian lähelle. Ksenofonin pojat kävivät läpi niin sanotun spartalaisen kasvatuksen. Myöhemmin, Spartan kärsittyä tappion sodassa thebalaisia vastaan, Ksenofon palasi Ateenaan.[2]
Persian valtakunta ja Ksenofonin johtamien sotilaiden kulkema reitti.
Ksenofon itse mainitsee Hellenikassaan, että eräs Themistogenes Syrakusalainen olisi Anabasiksen kirjoittaja. Myös Sudassa kerrotaan, että Anabasiksen todellinen kirjoittaja olisi Themistogenes. Jo antiikin aikaina Plutarkhos kuitenkin väitti, että Themistogenes oli Ksenofonin käyttämä pseudonyymi. Nykyaikana on myös väitetty, että Themistogenes olisi tosiaan ollut olemassa ja että hänen kirjoittamansa Anabasis olisi hävinnyt.[3] Ilmeisesti Ksenofon käytti Themistogenestä pseudonyyminään, jotta teos, joka käsitteli myös häntä itseään, vaikuttaisi luotettavammalta. Tästä voi myös päätellä, että Ksenofon kirjoitti Anabasiksen ennen Hellenikan alkuosaa, joka käsittelee vuosia 411–401 eaa.[4]
Stefanos Byzantionlainen mainitsee vielä yhden Anabasiksen, jonka kirjoitti Sofainetos Stymfaloslainen, eräs Ksenofonin kumppaneista sotaretkellä. Stefanoksen teoksessa on neljä hyvin lyhyttä sitaattia Sofainetoksen teoksesta. On väitetty että 300-luvulla eaa. elänyt historioitsija Eforos käytti Sofainetoksen teosta lähteenään, ja Diodoros Sisilialainen käytti puolestaan lähteenään Eforosta. Diodoroksen versiossa Kyyroksen sotaretkestä Ksenofon mainitaan vasta kun kreikkalaiset ovat päässeet Traakiaan. Ehkä Ksenofon päätti kirjoittaa oman version Anabasiksesta sen jälkeen kun Sofaenetos oli julkaissut oman teoksensa, jossa Ksenofonin roolia tapahtumissa aliarvioitiin. Toisaalta Sofainetoksen teos saattaa olla myöhempi väärennös.[5]
Kyyroksen sotaretken lisäksi Ksenofon kirjoitti useita muita teoksia, jotka käsittelivät useita aiheita, kuten filosofiaa, politiikkaa ja sodankäyntiä. Kyyroksen sodankäyntiä pidetään kuitenkin yleisesti hänen mestariteoksenaan.[5][6]
Kirjoitusajankohta
Ehdotuksia Anabasiksen kirjoitusajankohdaksi on monta. On ehdotettu, että Ksenofon kirjoitti teoksen noin vuonna 390 eaa., eli pian tapahtumien jälkeen. On myös ehdotettu 360-lukua eaa. ja jopa 350-lukua eaa. Itse teoksessa on hyvin vähän vihjeitä tästä. 360-lukua kannattavien mukaan Ksenofon kirjoitti teoksensa esikuvana ehdotetulle kreikkalaiselle sotaretkelle Persiaa vastaan. Ateena ja Sparta sotivat tuolloin Thebaa vastaan, joka sai tukea Persialta. On myös ehdotettu, että Ksenofon kirjoitti teoksensa kahdessa osassa; ensimmäinen osa olisi julkaistu protestina vuoden 386 eaa. "kuninkaan rauhaa" vastaan ja toinen osa nostamaan spartalaisten mielialoja.[7]
Tekstihistoria
Ksenofonin Anabasiksen nykypäivään säilyneet versiot perustuvat kaikki kahteen eri käsikirjoitusryhmään, jotka tunnetaan nimillä "f" ja "c". Näiden ryhmien käsikirjoitukset eroavat toisistaan, mutta myös ryhmien sisällä on eroja.[8]Anabasis käännettiin ranskaksi vuonna 1509, saksaksi 1540, italiaksi 1547, espanjaksi 1552 ja englanniksi 1623.[9]
Sisältö
Tapahtumien tausta
Sotilaat näkevät meren. Tunnettu kohtaus teoksesta. Life magazine, 1901.
Kyyros oli Persian kuninkaan Dareios II:n poika. Noin vuonna 408 eaa. Dareios nimitti hänet Lyydian, Kappadokian ja Fryygian satraapiksi sekä Vähän-Aasian sotilaspäälliköksi. Darioksen kuollessa vuonna 404 eaa. Kyyroksen vanhemmasta veljestä Artakserkseestä tuli uusi kuningas. Kaarian satraappi Tissafernes kertoi Artakserkseelle että Kyyros suunnitteli kapinaa, mutta Artakserkses armahti veljensä. Kyyros päätti kuitenkin kapinoida ja alkoi koota armeijaa, jota hän sanoi tarvitsevansa sotaan pisidialaisia vastaan. Tissafernes kertoi kuitenkin Artakserkseelle Kyyroksen armeijan suuruudesta ja pian Artakserkses alkoi myös valmistella sotaan Kyyrosta vastaan. Kyyroksen armeijan runko koostui 14 000 kreikkalaisesta palkkasotilaasta, joita johti Klearkhos Spartalainen. Aluksi Kyyros ilmoitti aikovansa käyttää kreikkalaisjoukkoja Persian vihollisia vastaan, Kilikiassa hän ilmoitti että hänen tavoitteenaan oli Babylon, jonka hän uskoi saavansa puolelleen. Tämän jälkeen hän aikoi jatkaa Persiaan. Kreikkalaiset suostuivat tähän, kun Kyyros lupasi heille suuren palkkion.[10]
Kirjat
Teos koostuu seitsemästä kirjasta. Ainoastaan ensimmäinen kirja käsittelee Kyyroksen sotaretkeä.[11]
Dareios kutsuu Kyyroksen Susaan. Dareios kuolee ja Artakserkseestä tulee kuningas. Kyyros palaa Sardeehen ja alkaa koota armeijaa. Kyyros lähtee Sardeesta. Armeija marssii Kilikian porttien läpi. Kreikkalaiset sotilaat kapinoivat. Armeija marssii Issokseen. Kyyros paljastaa suunnitelmansa ja armeija ylittää Eufratin.
Kyyroksen ylistyspuhe. Kuningas ryöstää Kyyroksen leirin. Kreikkalaiset puolustautuvat persialaisia vastaan.
2
1–3
Kreikkalaiset saavat kuulla Kyyroksen kuolemasta, mutta eivät suostu antautumaan. Kreikkalaiset suostuvat lähtemään paluumatkalle.
2
4–6
Klearkhos menee tapaamaan Tissafernestä muiden neljän kreikkalaisten kenraalin kanssa. Heidät vangitaan ja teloitetaan. Viiden kreikkalaisen kenraalin ylistyspuhe.
3
1–2
Ksenofon kertoo kuinka hän joutui Kyyroksen armeijaan. Hengissä olevat komentajat tapaavat ja valitsevat uudet kenraalit. Koko armeija kokoontuu.
3
3–5
Kreikkalaiset tuhoavat vaununsa ja telttansa. He lähtevät taas paluumatkalle. Persialaiset seuraavat heitä ratsuväen ja jousimiesten kanssa. Kreikkalaiset puolustautuvat persialaisten hyökkäystä vastaan ja saapuvat vuorille. Tissafernes päättää käyttää poltetun maan taktiikkaa. Kreikkalaiset päättävät marssia vuorille.
4
1–4
Kahakkoja kardukhialaisia vastaan. Marssi Armenian läpi ja liitto Tiribazoksen kanssa. Kreikkalaiset yöpyvät kylissä ja ryöstävät Tiribazoksen leirin.
4
5–8
Marssi lumessa. Kreikkalaiset valtaavat paikallisten puolustaman vuoristosolan. He valtaavat paikallisen heimon linnoituksen. Marssi eri heimojen alueen läpi. Paikallinen opas ohjaa heidät merelle. Saapuminen Trapezukseen. Sotilaat uhraavat ja järjestävät kilpailuja.
5
1–3
Kreikkalaiset yrittävät hankkia laivoja. Marssi Trapezuksesta Kerasukseen. Selostus Ksenofonin elämästä sotaretken jälkeen.
5
4–6
Marssi eri heimojen alueiden läpi. Sinopesta saapuneet lähettiläät neuvovat kreikkalaisia matkustamaan meritse.
5
7–8
Ksenofon puolustautuu syytöksiä vastaan ja syyttää armeijaa kurin puutteesta. Ksenofon puolustaa armeijan käyttämää väkivaltaa Armeniassa.
6
1–3
Armeija valitsee itselleen ylipäällikön. Ksenofon kieltäytyy ehdokkuudesta ja spartalainen Kheirisofos valitaan. Armeija purjehtii Herakleiaan, mutta heitä ei päästetä kaupunkiin. Arkadialaiset eroavat armeijasta, mutta bithynialaiset hyökkäävät heidän kimppuunsa ja Ksenofon pelastaa heidät.
6
4–6
Armeija kokoontuu jälleen. Farnabazoksen ratsuväki tuhoaa osan joukoista ja Ksenofon pelastaa henkiinjääneet. Farnabazoksen ratsuväki kukistetaan. Marssi Bithynian läpi.
7
1–6
Armeija ylittää Hellespontoksen. Heidät ajetaan ulos Byzantionista. Seuthes suostuttelee armeijan hyökkäämään traakialaisten kylien kimppuun. Spartalaiset ilmoittavat haluavansa palkata armeijan, joka purjehtii Lampsakokseen, josta se marssii Pergamoniin. Sotilaat liittyvät spartalaisen kenraalin Thibronin armeijaan.
Kyyros kohtasi veljensä Kunaksen taistelussa vuonna 401 eaa., muutaman päivänmatkan päässä Babylonista. Vastassa olivat Kyyroksen veljen johtamat monikansalliset, eri puolilta valtakuntaa kootut joukot. Kyyros haavoittui keihäästä kuolettavasti ja persialaiset pakenivat.[10]
Vaikutus
Selkeän kieliasunsa vuoksi tämä Ksenofonin teos on kautta aikojen ollut yleensä ensimmäinen kreikankielinen teos, jonka kreikan opiskelijat ovat lukeneet. Sitä on käytetty klassisen kreikan lukukirjana.[12][13]
Kyyroksen sotaretkeä ihailtiin jo antiikin aikana. 100-luvulla jaa. elänyt Arrianos käytti sitä mallinaan kirjoittaessaan oman Anabasiksensa, joka käsitteli Aleksanteri Suurta. Reetorit ylistivät Ksenofonin kieltä.[5]
Suomalainen sarjakuvapiirtäjä Petri Hiltunen on kuvittanut sarjakuvateoksen Anabasis. Sen on kustantanut Arktinen Banaani ja sen osat ilmestyivät 2011 (Anabasis: 1. Osa, Kyyroksen sotaretki) ja 2013 (Anabasis: 2. Osa, Tuhanten miesten marssi).
Kirjallisuutta
Suomennos
Ksenofon: Kyyroksen sotaretki (Anabasis). (Kreikankielestä suomentanut ja johdannolla varustanut t:ri K. Jaakkola) Pori: Satakunnan kirjateollisuus Oy, 1929.
Ksenofon: Kyyroksen sotaretki. (Anabasis.) Suomentanut ja selittävällä hakemistolla varustanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 2. painos (1. painos 1960 Antiikin klassikot -sarjassa) Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22668-8
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia
Xenophon: Volume III: Anabasis. (Loeb Classical Library 90. Translated by Carleton L. Brownson. Revised by John Dillery) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1998. ISBN 9780674991019 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Household, Geoffrey: Kymmenen tuhannen paluu. Suomentanut Jukka Kemppinen. Otava, 1969.
